Tee se itse viettitesti

Sain vihdoin suoritettua sen viettitestin, josta oli silloin viettiseminaarin ruodinnan yhteydessä puhetta (muistiinpanot osa I ja osa II). Testin toteuttamisesta olen raapustellut seuraavanlaisia muistiinpanoja: Kuinka pitkälle koira on valmis odottamaan (sekunteja). Laske 1 s > makupala, sitten 2 s > makupala jne. Kun olet päässyt noin seitsemään sekuntiin ja antanut seitsemän makupalaa, lakkaa sitten antamasta makupaloja, ja laske sekunteja kuinka kauan koira on valmis odottamaan viimeistä makupalaa. Ole itse passiivinen, katso lähteekö koira pois vai odottaako. Tee sitten sama testi lelulla. Leiki lelulla > laita taskuun. Laske 1 s ja leiki jälleen. Laske sitten 2 s ja leiki jälleen jne. Lopuksi laita lelu kokonaan pois, ja katso miten pitkälle koira on valmis menemään lelun saamiseksi vai turhautuuko ja lähtee pois.  

Tuo meidän testin makupalaosuus (ravinnonhankintavietti) on ollut YouTubessa jo aikoja, mutta eilen sain tuon toisenkin puoliskon sinne (saalisvietti). Voikohan viettitestiin olla pettynyt? Kyllähän se meni niin kuin ajattelinkin, että Luumu sitkeämmin jaksaa odottaa sitä saalista - jopa niin, että lopussa kyllästyin itse odottamaan sen kyllästymistä, ja annoin sitten sen lelun sille. En muista oliko Juha Korrin seminaarissa puhetta, että kuinka tämä viettitesti sitten lopetetaan. Näin meillä. 

Lähinnä siis petyin siihen, miten rauhallisesti Luumu odotti lelua. Toisaalta tässä näkyy mielestäni ehdottomasti koulutuksen vaikutukset. Eihän se treeneissäkään saa käyttäytyä miten sattuu lelua tavoitellessaan. Toisaalta mietin jälkikäteen, että olisko minun pitänyt jotenkin herätellä sitä saalisviettiä ensin. Nyt vaan tungin sen lelun Luumulle suuhun - olisko se tavoitellut lelua jotenkin maanisemmin, jos olisin vaikka vetänyt sitä lelua "poispäin suuntautuvasti ja nopealla liikkeellä"? No, videolta näkyy miltä tämä testi meillä näytti. Jännä huomata muuten sekin, että Luumu tarjoaa enemmän juttuja makupalaa odottaessaan ja myös vinkuu, kun lelua odottaessaan se vaan istuu ja tuijottaa paria naaman tasolle ulottuvaa hyppyä lukuunottamatta. Toisaalta lelua odottaessa se tuijotus on aika intensiivistä, kun taas makupalaa odotellessaan se jo alkaa kiinnostua ympäristön äänistä ja hajuista. Jännä. 

Laitoin huvin vuoksi tuohon kolmanneksi videopätkäksi vielä saalisviettipäämäärän saavuttamisen. Eli käytännössä Luumu juoksee saaliinsa kanssa ympäri pihaa ja tapporavistelee sitä. Sellaista pitkää ja voimakasta purua en tuossa näe, mutta kyllä se koira iloiselta vaikuttaa eikä stressaantuneelta (vrt. muistiinpanot aiheesta). Ennen tätä videopätkää se oli ehtinyt juosta talon ympäri saaliinsa kanssa pari kertaa ennen kuin vähän rauhoittui yläpihalle kuvattavaksi :D

Ihan mielenkiintoinen kokeilu, ja tekisi mieli kokeilla tuota saalisosuutta vielä uudelleen treeniliivi päällä jossain kentällä hiukan lelulla enemmän noissa välipalkkauksissa hetsaten. Voisi näyttää meinaan hippasen erilaiselta tuo. Mutta katsotaan jääkö suunnitelman tasolle vai saanko joskus toteutettua. 

Ja mitäpä olisi postaus ilman yhtä ainuttakaan kuvaa?

 

Tällaisia töllisteltiin pihalta joen toiselle puolelle yhtenä päivänä.