Saat mitä vahvistat

Ajattelin sen verran palata näihin Sari Kärnän tokoseminaarin muistiinpanoihin, että voin heittää nuo vähän väliä lattialle lentelevät ruutupaperit tulostimen päältä roskiin. Ehkä nämä asiat ovat vähän itsestäänselvyyksiä, ja samoja juttuja sivuttiin myös Korrien koulutuksessa viimeksi. Sari Kärnän seminaarin ensimmäisen osan fiilispohjaiset muistiinpanot voit lukea täältä, ja Korrien kattavammat, yksityiskohtaisemmat niksit täältä. (Ja tavalliset vastuunvapautukset taas tähän väliin: Muistiinpanot ovat omia kirjoituksiani Liedossa 5.4. järjestetystä koulutuksesta. En välttämättä ole saanut asioista tuotua sitä ydintä, tai jos olen, sekin saattaa olla osaksi omaa keksintöäni. Koittakaa kestää jälleen ja sitä rataa.)

Onnellinen tonttu 

Kehäänmenotreenistä. Lämmittele kehän ulkopuolella. Palkkaa namilla siitä, että koira tulee kanssasi nätisti kehään. Tee suunnittelemasi liike ja palkkaa (superisti). Jos koiran on vaikeaa pitää mielenkiintoaan yllä, palkkaa superisti jo heti sen jälkeen, kun olette saapuneet nätisti kehään. Palkkaaminen on kuin kuminauha. Koiralle on opetettava palkkaamattomuus, mutta myös, että aina kun kehästä lähdetään, palkkaa on tulossa. Opeta kuitenkin, että palkalle mennään aina luvan kanssa. Tämä on myös luopumista, eli koiran tulisi ajatella: Saan sen mistä luovun. Kun palkkaat rutiininomaisesti kehäänmenoista, koira alkaa oppia, että näin kun tehdään, tapahtuu kivoja asioita (= loistava apu koetilanteessa).

Muista kultainen ohjenuora: sitä saat mitä vahvistat. Ole kisatilanteessa onnellinen. Muista että koira tekee aina parhaansa. Jos jokin liike menee nollille (syystä että koira ei kestä häiriötä, tms.), se on sinun vikasi, ei koiran. Harjoittele kaikenlaisia häiriöitä - koirakohtaisesti toistojen määrää säädellen. Mieti myös liikkeiden välejä. Koiralle pitäisi olla selkeää mitä liikkeiden välissä tapahtuu. 

Muista että yksittäiset häiriöt ovat koiralle vaikeampia. Kun koira tottuu erilaisiin häiriöihin, häiriöiden sietämisestä tulee sille temppu muiden joukossa. On koirakohtaista miten kiinni koira on "näkemisessä". Eli on oma valintasi saako koira esimerkiksi vilkaista häiriön aiheuttajaa vai pitääkö sen säilyttää kontakti koko ajan. Etenkin jos koiralla on taipumusta jäädä silmällä tuijottelemaan häiriön aiheuttajaa, tätä kannattaa miettiä. Sama juttu jos rakennat häiriötä lelulla esimerkiksi pitämällä lelua maassa ja tekemällä vaikkapa seuruujuttuja lelun ympärillä. Jos koira on silmällä lelussa kiinni, älä palkkaa sitä vapauttamalla häiriölelulle, vaan anna nami tai toinen lelu. Jos koira oikeasti on LUOPUNUT lelusta, voit vapauttaa sen häiriölelulle. 

Tarkkaile koiran ilmeitä. Koiralla on oltava hauskaa. Vain sinä näet sen ilmeen, opettele tunnistamaan koiran nytmullaonsikakivaa-ilme. Tässä kohtaa muistiinpanoissani lukee, että koiran ei kannattaisi kuitenkaan keuliakaan. Jos meinaa mopo lähteä täysin handusta, anna rauhoittavampaa palkkaa, vaadi keskittymistä, opeta luopumaan, laita koira makaamaan ja päästä se jälleen hommiin vasta kun on rauhallinen / siinä mielentilassa, jossa haluat. (Oma huomio: joo, ei kannata keulia, mutta kyllä meillä mennään enemmän asenne edellä kaikkiin hommiin, niihin näennäisesti rauhallisiinkin. Vaikka se asenne olisi positiivisella tavalla vähän vammautunutkin, sillä mennään. Täysillä.)

No niin ja sitten niihin pennun kanssa -harjoituksiin! Pennun tai muuten tokonoviisin kanssa kannattaa aloittaa tarjoamistreenillä. Koira hihnassa anna sille nami ja peruuta samalla innostavasti, kun koira tarjoaa kontaktia. Toista. Aika nopeasti koira oppii tarjoamaan kontaktia namin saamiseksi. Kun koira osaa kontaktiharjoituksen rauhallisessa ympäristössä, vie koira tekemään samaa juttua haastavammassa ympäristössä, esimerkiksi kaupan pihalla. 

Häkkitreenistä. Kun koira harjoittelee häkissä rauhallisesti olemista tai odottelee häkissä vuoroaan kentälle, voit palkata sitä namilla, kun se on häkissä rauhallinen. Palkkaaminen rauhallisuudesta vahvistaa rauhallisuutta. Suunnittele koiran mukaan kuinka otat sen pois häkistä. Jos koira on luonnostaan kuumakalle, ei häkistä poistulemista tarvitse erikseen mitenkään hetsata. 

Seuraamisesta. Jos koira edistää, peruuta ja aloita alusta. Anna käsky, ja ennen kuin koira lähtee liikkeelle, palkkaa. Näitä ollaankin Luumun kanssa tehty viime aikoina. Lisäksi Luumu on harjoitellut sietämään seuraamisen aloitusjalkani liikkeitä edestakaisin ilman, että siihen tulee vielä reagoida. Vasta käskystä mennään, ja silloinkin ohjaaja edellä. Muista kuitenkin välillä kiinnittää huomiota kontaktiin. (Onko kontakti hyvä heti alusta, parantaako alun jälkeen, tippuuko alun jälkeen, tippuuko käännöksissä?) Meille hyvä kontaktitehotreeni voisi olla käännösten kontakti. Tällä hetkellä tippuu satavarmasti.

Seuraamisessa kannattaa kiinnittää huomiota myös palkan suuntaan (nami). Anna nami ylhäältä housun sivusauman kohdalta - näin namin antaminen ei ainakaan vahvista koiran edistämistä. Muista myös rentous seuraamisessa. Koira on rennompi, kun itse olet rennompi. Kun liikut itse normaalisti, koirakin liikkuu normaalisti. Seuruun palkkauksessa pätee palkkauksen kumilanka-ajatus. Hyvän pohjatyön jälkeen on uskallettava seuruuttaa myös pidempiä pätkiä (uskalla kehittyä!). Hyviin tehokuuri-ideoihin kuuluu myös täyskäännöstehokuuri. Tee osissa, seisahdus heti käännöksen jälkeen > palkka. Ja takapäänkäyttöharjoitukset! Nami taskussa pyöritte perusasennossa. Jos opetat perusasentoon tulon takakautta, anna palkka oikealla kädellä takakautta, jotta palkan suunta vahvistaisi koiran tulosuuntaa.

Älä opeta koiraa siihen, että kisoissa on aina vaikeaa ja treeneissä helppoa ja kivaa. Tee vaikeita juttuja myös treeneissä (tähän me ollaan Luumun kanssa saapumassa hiljalleen...). Tee myös kuunteluharjoituksia, joissa koira on jonkun käskyn alla, ja kesken kaiken alatkin antaa sille jotain ihan merkityksettömiä käskyjä (kissa, kello...). 

Lopuksi muistiinpanoissani lukee vielä, että "Ne ei anna meille yhtään enempää kuin mitä me vaaditaan niiltä". Mutta kyllä Luumu antaa. Se antaa aina kaikkensa, ja se ei ihan vaan kettuillakseen tee asioita väärin/puoliteholla. Jos sitä ei joku harjoitus kiinnosta, sekin johtuu vain siitä, että en ole osannut myydä ajatusta sille tarpeeksi houkuttelevasti. Luumu kyllä antaa sen mitä vaadin ja usein paljon enemmänkin. En edes ymmärrä välillä vaatia niitä asioita, joita se omaehtoisesti tarjoaa. 

Clarity, peace, serenity