Palkkapäivä - Korrien koulutuksessa

En keksinyt mitään häikäisevämpää otsikkoa tällä kertaa. Ajatuksia syntyi paljon, ja vaikka olenkin tiedostanut, että tokossakin sen koiran pitäisi syttyä pelkästään siitä tekemisestä (kuten aksassakin), nyt sain konkreettisia vinkkejä siihen, kuinka jokin liike voi toimia toiselle liikkeelle palkkana. Olen muutenkin miettinyt sosiaalista palkkaantuvuutta ja laumavietin hyödyntämistä kouluttamisessa viimeisen vuoden ajan, ja palkalla todella tarkoitetaan paljon muutakin kuin jotain konkreettista namia tai lelua. Palkka voi ja sen pitäisi ensisijaisesti olla koiralle se ohjaajan tyytyväisyys ja kehu. Mutta että koiraa voi oikeasti palkata vaikka maahanmenolla... Kuinka tähän päästään, siitä lisää ihan justiin. Vapautan itseni jälleen kaikesta vastuusta toteamalla muistiinpanoni omiksi tulkinnoikseni Pekka Korrin tokokoulutuksen aikana saamastani asiasisällöstä. Joku muu olisi taas kirjoittanut muistiin jotain muuta, joitakin asioita olen saattanut jalostaa (tai todennäköisemmin vaan pyöritellä) omassa päässäni ihan muodottomiksi ja niin edelleen. Absoluuttista totuutta ei olekaan, joten koittakaa selviytyä.

Sain päivän aikana hienoja oivalluksia koiran oppimisesta ja oikeasta (sopivasta?) tavasta kouluttaa. Paljon puhuttiin vireestä (jälleen) ja nimenomaan kisakoiran kouluttamisesta. Oli hienoa kuitenkin todeta, ettei monikaan asia tullut minulle enää yllätyksenä - kappas, olen kuullut tämän ennenkin ja kukaties jopa osannut hyödyntää asiaa omassa tekemisessäni. Paljon ollaan tehty, paljon on petrattavaa, paljon on ylipäänsä tehtävää. Mistä meissä kuitenkin Luumun kanssa olen äärimmäisen onnellinen, niin se yhdessä tekeminen on siellä pohjalla kunnossa. Se on iloinen, se tekee mielellään, se on aina valmis hommiin. Mopo keulii joo, ja koko ajan saa olla tarkkana mitä se keksii, jos en itse ole satasella mukana. Mutta sehän siinä onkin. Jos Mupelo on satasella mukana ja joskus satakympillä, minunkin pitää olla. On se vaan niin mahtava olento, eläin, koira, staffi, Luumu. Minulta kysyttiin koulutuspäivän alussa, että miksi en ilmoittanut meitä koirakkopaikalle. Vastasin, etten kehdannut. Väärin. Olin vaan liian laiska, ja halusin nauttia päivästä hiljaisuuteen vajoavana seinäkukkasena, jonka ainut anti päivään oli kynän loputon sauhuaminen muistilehtiöön. Ensi kerralla kun sauma Korreille olisi, lupaan ilmoittaa mukaan myös Luumun. Aamen.

Huhtikuun lopussa koiranpäivänä napsittuja kuvia

Tosiaan mitään sellaista yhteistä peptalkia koulutuspäivän aikana ei pidetty, vaan koko kuusituntisen ajan kenttä oli jaettu kahteen osaan. Toisella puolella koulutti Riitta ja toisella Pekka. Oltiin käytännön syistä lähes koko päivä kuuntelemassa Pekkaa, kun tuntui, että siellä kuuli paremmin. Tällaisia asioita tuli kirjoitettua ylös seuraavista aihepiireistä:

NOUTO. Jos koira jää epäröimään kapulaan tarttuessaan, pidennä noutomatkaa. Voit esimerkiksi heittää kapulan ensin itse ja pyytää sitten avustajaa vielä heittämään kapulaan lisää matkaa. Kun matka kasvaa, koiralla tulee enemmän kiire sinun luoksesi, eikä se jää kapulan luokse epäröimään. Muista kuitenkin itse aina heittää ensimmäinen heitto, jotta koira ei ala kyttäämään muiden heittämiä kapuloita. Kisoissa, joissa on useampi kehä vierekkäin, muiden heittämistä kapuloista voi muodostua todellinen ongelma.

Tee luovutusvaiheessa askel-perusasento-askel -harjoituksia, ja jokaisen perusasennon kohdalla tartu kapulaan. Näin koira tottuu siihen, että voit koskea kapulaan, mutta koskeminen ei vielä kuitenkaan tarkoita lupaa irrottaa. Tässä koira oppii kuuntelemaan irrotuskäskyä. 

Kapulaa pureskeleva koira stressaa. Yleensä pureskelua tapahtuu enemmän ohjaajan lähellä kuin kaukana ohjaajasta. Koira ei ole selvillä siitä, mitä ohjaajan luona tapahtuu. Koiralle voi opettaa noudon loppuosaa vaikka tunnarikapulalla, koska sitä on kivointa pureskella (pehmein puu). Koira oppii toimimaan nätisti kapulan kanssa, ja tunnarikapula on sen mallinen, ettei se kolahtele ohjaajan jalkaan koiran vasta opetellessa siirtymään kapula suussa perusasentoon. Muista oma suora ja ryhdikäs perusasento > tämän asennon tulee olla koiralle merkki siitä, että pian ohjaajan luo, koska kisoissakin asetelma on tällainen.

Muista kiertämisharjoitukset! Voit pyytää koiraa kiertämään juttuja kapula suussa. Voit myös ketjuttaa aiemmin kuvatun jatkoheittoharjoituksen kiertoharjoitukseen. Ensin vauhtia pitkällä matkalla jatkoheitolla, ja kun koira tulee sinua kohti, lähetäkin se taaksesi kiertämään jotain kohdetta kapula suussa. Näin koira ei opi siihen, että kun se tulee sinun luoksesi, jostain lentää kohta lelu (tms.), vaan tehtävä voi vielä jatkua. Tämä harjoittaa myös hyvin sivulletuloa kiertämisen jälkeen.

Luumu hei sitä keppiä kuuluu pitää keskeltä kiinni... 

TUNNARI. Sillä hetkellä kun koira ottaa oikean kapulan, ei pitäisi kuulua mitään ääntä. Hiljaisuuden pitäisi muodostua koiralle merkiksi siitä, että se teki oikein (koska näin on kokeessakin). Kun koira ottaa väärän, ala jutella jotain ihan höpöhöpöjä vaikka säästä. Kokeessakin on hiljaista, ja sen hiljaisuuden tulee olla merkki siitä, että koira toimi oikein. Yleensähän kun treenataan, ohjaaja kehuu koiraa oikeasta ja on hiljaa väärästä...) Muista jo alusta alkaen harjoitella tunnaria aloittamalla se ohjaajan täyskäännöksellä. Tämä on loistava virittely koiralle tulevaisuudessa siihen, mitä tuleman pitää. 

Alkuvaiheen tunnaritreenien hajuerottelun helpottamiseksi voit laittaa kasan tunnarikapuloita pihalle, ja jättää ne sinne pidemmäksi aikaa. Kapuloihin tarttuu pihalle ominainen haju, josta ohjaajan haju on helppo tunnistaa. Etenkin kun koira vasta opettelee hajuerottelua, on tärkeää, ettei juuri oikean hajun opettamisessa tule virheitä/epävarmuutta. 

RUUTU. Voit testata koiran ruudun ymmärtämistä siirtämällä ruudun paikkaa. Eli treenikaverit siirtävät ruudun konkreettisesti johonkin muuhun paikkaan / eri etäisyyteen, ja lähettämällä koiran ruutuun voit testata hakeutuuko se automaattisesti samaan paikkaan, josta edellisellä kerralla palkattiin (ennen ruudun siirtämistä). Muista harjoitella myös luoksetuloja ruudusta. Voit tehdä luoksetuloja ihan ruudun alkeistreeneistä asti harjoittelemalla niitä erikseen. 

SEURAAMINEN. Jos koiralla on kovin pomppivainen seuruu, voit kokeilla opettaa koiralle nenäkosketuksen rintanapille, jonka kiinnität omaan lahkeeseesi sopivalle korkeudelle. Näin koira keskittyy nappiin, eikä kerkeä pomppimaan. 

Siinäpä ne liikekohtaiset muistiinpanot. Ei niitä montaa ollut. Loput monta sivua on virejuttuja, suhdejuttuja, virittelyjuttuja ja kisaamiseen liittyviä juttuja. Pääajatuksena varmaan kaikessa on nimenomaan se kisakoiran kanssa treenaaminen. Kun se pääpointti on siinä kisaamisessa, se on se ultimatiivinen tavoite, niin myös sen treenaamisen tulee tähdätä kisakuntoisuuteen. On aivan eri asia opettaa koiralle temppuja, joita voitte esittää kavereille, kuin saada koira psyykkisesti kestävään kisakuntoon. Kisoissa sinulla ei ole mitään muuta millä vaikuttaa siihen koiraan kuin se teidän välinen suhteenne. Koko koulutuksen on perustuttava sen suhteen voimin etenemiseen. Kun hyvän, luottamuksellisen ja kummankin osapuolen välisen suhteen voimalla on tehty hyviä treenejä, myös kisaaminen helpottuu. Paluu muistiinpanoihin... ->

Lelujen valinnasta: kysy koiralta millä se haluaa sitä palkattavan. Anna sille vaikka kentälle kasa leluja, ja katso minkä se valitsee (tämän me todellakin joku kerta teemme!). Muista aina se yhdessä tekeminen! Jos koiralla on jo olemassa (rakennettu?) se motivaatio ja työilo, voit hyvin keskittyä teidän välisen suhteen vahvistamiseen, eli tehdä enemmän treenejä "pelkällä" sosiaalisella palkalla. Tämä on tärkeä pointti, sillä minusta me ollaan Luumun kanssa nimenomaan tässä. Sitä ei tarvitse motivoida, jotta se tekisi juttuja. Miksi en siis uskalla vaatia juttuja pelkällä sosiaalisella palkalla? 

Tällaisen koiran kanssa pitää kuitenkin olla varuillaan, ettei mene yli. Hyvän motivaation omaavan, energisen, leikkisän koiran kanssa voit leikkiä ennen treenejä hyvinkin 10 minuuttia, minkä jälkeen koira kenties pystyy paremmin keskittymään tekemiseen (kun se ei maanisesti odota sitä lelua ilmestyväksi jostain). Leikitä koira myös ihan loppuun treenin jälkeen niin, että koira menee väsyneenä autoon. Jos koiran tekeminen ei ole tasaista sen vuoksi, että se odottaa lelua niin paljon, leikitä vielä enemmän ennen treenejä! Jos koira on laiskemmanpuoleinen, vie se kesken leikin autoon, kun sille jää vielä olo, että vielä vähän jaksaisin leikkiä. 

Muista rento, hyvä tekeminen. Esimerkiksi jos koira osaa rentouttavan käsitargetin (me niin opetellaan myös tämä!), voit esimerkiksi noudon yhteydessä rentouttaa koiraa heittämällä kapulan, pyytää käsikosketuksen ja sitten vasta pyytää koiraa noutamaan. Käsikosketus rentouttaa koiraa kesken liikkeen. Koira saa tässä vaikka ihan pompahtaa siihen käsikosketukseen.

Jos koiralla on hyvä motivaatio, ja teillä on hyvä suhde, voit treenata kokonaisuuksia hyvinkin vaikka monta kertaa viikossa (= "ketjuttamista", "palkattomuutta"). Auttaa kisajännityksen hanskaamisessa, kun harjoittelette paljon sitä, että koira palkkaantuu pelkästään sinusta (sillä sama tilanne on kisoissa!). Hienoa on suora suhde koiraan ilman mitään välineitä (palloja, nameja jne.). Muista kokonaisuuksia harjoitellessasi tehdä myös alut ja loput kuin kokeessa: heittele ensin kehän ulkopuolella palloa, keskity kehän laidalla ennen kehään menoa, tee sitten liikkeet kokeenomaisesti (ihan sama meneekö teknisesti oikein), sitten loppujutut. Muista että sellaista koiraa, jolla on jo motivaatio tekemiseen, ei tarvitse motivoida leluilla. Leluilla tyhjätään, puretaan. Tällaisen koiran motivointiin ei tarvitse enää kiinnittää huomiota. Treenaa tekniikka erikseen. Kun treenaat kokonaisuuksia (kisanomaisuutta), itse liikkeillä ei ole väliä. Ne voivat olla jotain ihan helppoja juttuja. Painopiste kokonaisuustreenissä on jatkumolla. 

Muista myös satunnaisuus. Eli kun yrität pidentää vaikkapa jotain matkaa tai aikaa (esim. ruudun matkaa tai paikallaolon aikaa), pidennä määrätietoisesti, mutta tee satunnaisesti myös niitä lyhyempiä toistoja. Muista myös aina kertoa koiralle reaaliaikaisesti mikä meni hyvin, mikä huonosti. Jos jokin liike menee hyvin, voit hyvin jättää sen treenaamisen siltä kerralta siihen. Usein jos teet toistoja onnistumisten jälkeen, koira saattaa kuvitella, että täydellinen suoritus ei ollutkaan oikein, jos samaa jäädään onnistumisen jälkeen tahkoamaan. 

Muista kokeessa kehua samalla tavalla myös epäonnistumisista, esimerkiksi luoksetulosta, vaikka koira ei pysähdykään. Koira voi mennä sekaisin siitä, ettet kehu sitä, ja nollata muutkin liikkeet epäonnistumisen jälkeen. Muista myös treeneissä tehdä paikallaoloja, ruutua, noutoa jne. ihmisiin päin. Näin saadaan treenitilanne lähemmäs kisatilannetta. Koira voi monessa suhteessa suoriutua treeneissä paremmin kuin kisoissa, ja tällöin ohjaajalla tulisi olla rohkeutta pudottaa se treenien osaaminen kisojen osaamisen tasolle. Muista myös, että kenttä on kisoissa vähän "pyhä" paikka, siellä ei voi tehdä mitä vaan. Treeneissäkin kannattaa suhtautua kenttään samalla tavalla, ja hoitaa leikkimiset/keskittymiset ym. kehän ulkopuolella. Kisanomaisuutta saat treeneihin kiinnittämällä myös treeneissä huomiota siihen kuinka itse seisot/olet. Koiralla ei ole perimässä tietoa siitä, millainen ihminen on hauska ihminen. Opeta se siihen, että olet hauskimmillasi silloin, kun seisot selkä suorana etkä puhu mitään. Tämä on suunnaton apu kokeessa, kun suuren osan ajasta olet juuri tällainen. Esimerkiksi seuraamisen voit virittää treeneissä olemalla suora ja ilmeetön, sanomalla koiralle TSAH (tai mitä vaan muuta), ja saman tien kaivamalla lelun esille. Sitten voit jalostaa liikettä sanomalla TSAH, pyytämällä seuraamista ja kaivamalla sitten lelun. Lopulta kisoissa riittää oikean mielentilan ja vietikkyyden aikaansaamiseksi pelkkä TSAH ja pyyntö seurata. Avot! (Välihuomautuksena taas, että jos koira on oikein vietikäs, myös sen omat sisäiset hillitsimet tulee olla sillä tasolla...)

Liikkeiden välejäkin voit harjoitella pelkästään liikkeiden väleinä. Mieti mitä haluat liikkeen väliltä. Keksi tähän joku ihan oma sanansa, oma rutiini. Tämä ei voi olla mikään arjen käsky. Aluksi voi riittää, että koira pysyttelee tietyllä alueella kanssasi, ei karkaa eikä nuuhki. Harjoittele "liikkeen loppumisesta" seuraavan liikkeen alkuun. Kehu koiraa kun liike loppuu, siirry koiran kanssa "mukana", "lähellä" tai "mun kanssa" (tms.), palkkaa aina kun kriteerisi täyttyvät (ei karkaa, ei nuuhki, kulkee sinun kanssasi). Tätä voit harjoitella ihan erikseen, ennen kuin ketjutat sen oikeisiin liikkeisiin. Tavoite on, että "mun kanssa" -liike on ihan yhtä kiva koiralle kuin vaikka hyppykäsky. Tee myös ketjuja niin, että siirtymä > liike > loppupalkka TAI: liike > siirtymä > loppupalkka. Opeta koiralle myös jokin tehtävä silloin, kun joudut kuuntelemaan tuomaria: KÄY. Näin koiralla on tehtävä, eikä se ajattele, että olet hylännyt sen. 

Tällä kuvalla Luumu pääsi Instassa suositun @staffygram -tilin kasvoiksi :DD 

Herrajumala mikä melonikuuppa... 

Mami laittaa aina tekemään punnerruksia...

Kaikki kamalan tärkeää tietoa. Ja nimenomaan sen treenin rakentamiseksi siten, että se parhaiten tukisi kisavalmiutta. Ja jotenkin sain myös siunauksen tälle pahuksen jännitykselle. Jos noin kovan luokan peluri toteaa, että kyllä pitääkin jännittää - mikä idea tässä muuten olisikaan, niin huokaisen helpotuksesta. Totta kai saa jännittää. Mutta kaikki keinot, joilla sitä jännitystä voi lieventää, ne me oikein tosi mielellämme otamme käyttöön. Ja tärkeimpänä se suhteeseen turvautuminen. Kyllä minun pitäisi voida luottaa siellä kokeessa siihen meidän välisen suhteen kestävyyteen. Se ei vielä ole mikään puhkeamaton kupla, vaan meidän tapauksessa se on kuin tunnin jauhettu purukumi. Se venyy ja paukkuu, mutta toivottavasti se ei räjähdä päin naamaa siten, että pikkupojasta näkyvät vain ne kuuluisat perävalot, kun se ylitulkitsee jonkin varomattomasti suustani liikkeen jälkeen päästämäni JESsin. Tästäkin aiheesta opin lisää viimeksi mölleissä. En voi ollenkaan sanoa JES, koska näemmä olemme joskus treeneissä käyttäneet sitä herrana meidän vapahtajanamme. Mutta mitä minä voin sanoa, voin sanoa VAUOLIPAHIENOKYLLÄPÄOLITAITAVA. Näin minä voin tätä purkkapalloamme lujittaa. Pureskella sitä vielä muutaman hetken ennen jättipotin räjäyttämistä. 

Pari tärkeää juttua vielä loppuun. Kaikkien jo kirjoittamieni elintärkeiden asioiden lisäksi nämä kaksi seikkaa jäivät päällimmäiseksi mieleen. 1) MUISTA KAIKISSA LIIKKEISSÄ SE VIRITTELY! Mistä koira muuten tietää mitä odottaa? Sen on paljon helpompi vaikka jäävissäkin reagoida terävästi, kun sen ei tarvitse vasta käskyn kuultuaan käydä läpi koko käskyrekisteriään erotellakseen sieltä sen oikean. 

Toinen, jota ei vielä otettu käyttöön, mutta johon ehdottomasti uskon ja jota haluan yrittää rakentaa: 2) JONKIN LIIKKEEN PALKKA VOI OLLA TOINEN LIIKE. Tässä palaamme alkuun, jossa puhuin tekemisestä palkkaantumisesta. Nyt siihen konkretiaan. Esimerkiksi seuraamisen ollessa erityisen hyvää, anna maahanmenokäsky, josta palkkaat heti pallolla (tms.). Näin koira alkaa odottaa maahanmenokäskyä ( = palloa), ja sitä myöten tarjoaa erinomaista seuraamista. Käytä tässä virittelyä (vähentää muun muassa vinkumista, kun koira tietää mitä tehdään). Virittelyllä pystyt hallitsemaan koiran tunnetiloja. Kun se tietää, että kohta tulee maahanmeno, se alkaa odottaa sitä (= palloa) tarjoamalla superseuraamista. Yksinkertaista, kun sen näin ajattelee. Joten ei muuta kuin rakentelemaan. 

Olen huomannut, että kannattaa taistella nämä muistiinpanot kerralla läpi, sillä taisi jäädä Kärnän ja Pärssisenkin seminaareista osa muistiinpanoista kirjoittamatta. Juha Korrin viettiseminaariinkin piti olla joku korjaussarja, mutta helposti ne vaan näköjään jäävät, kun paljon muuta tulee koko ajan ohjelmistoon. Tässä kuitenkin minun saantini ja antini Riitta ja Pekka Korrin koulutuksesta reilu viikko sitten täällä Turussa. Kello on niin paljon, ja omissakin tämänpäiväisissä treeneissä olisi niin paljon pureskeltavaa, että parempi jättää näppis tältä illalta rauhaan. Sen verran voin kertoa, että ensimmäisen "painajaisen" kerkisin jo viime yönä nähdä kokeeseemme liittyen... ja siihen on vielä kaksi viikkoa. Morjens! Että hyviä öitä vaan kaikille ;)

Kuvaa tässä sit jotain krookuksia...