Ongelmaton positiivisuuspostaus

Pakko kirjoittaa vielä yömyöhällä, vaikka jo nukkumaan pitäisi mennä. Tehtiin tänään ihan loistava korjaussarja tuohon eiliseen tunnari- ja luoksetulotreeniin. Merkkiäkin tehtiin, ja vähän kinasteltiin. Lähinnä kun en itse ollut päättänyt kriteeriä, niin mistähän Luumukaan sen olisi voinut tietää tehdä oikein. Lopetettiin paikasta nillittäminen ja lähetin matkan päästä asenteella. Oikein hyvä. Ihan luumumaisen näköinen reipas ja innokas merkki. 

(C) Saana Lehtinen 

(C) Saana Lehtinen 

(C) Saana Lehtinen

Luoksetulo! Tehtiin eilen illalla ja tänään päivällä meidän lähipuistossa ihan siitä vaan sen kummemmin liikettä valmistelematta. Matkaa oli reippaat 30 metriä. Pysäytys, pallo perään. Ihan huippua! Luumu oli ensinnäkin ihan riemusta halkeamaisillaan jo, kun tajusi, että nyt tehdäänkin yhtäkkiä hommia. Ja siitä huolimatta se pysähtyi kutakuinkin terävästi ja EKALLA! Noin loistava extempore-vire oli hyödynnettävä, ja tehtiin samantien vähän seuraamista ja kaukojakin takapalkalla. Huikeeta. On se taitava. 

Tänään pohdittiin matolaisten kanssa meidän tunnaria. Mietittiin, että jossain sen katkaisijan on oltava, josta Luumulle saadaan se sadan watin hehkulapppu päähän syttymään. Ja ihan yksinkertaisesti se löytyi namista. Sen enempää mitään ylirauhallista virettä vaalimatta (kunnon leikit ensin alle), Luumu istui kahden metrin päässä, katsoi kun itse laitoin tunnarikapulat (5 + oman) riviin noin 10 sentin päähän toisistaan. Vasemmalle ensimmäisen tunnarikapulan eteen laitoin muutaman namin, ja näytin Luumulle, että täällä on nami. Sitten takaisin Luumun vierelle, ja innostava tunnarikäsky KEKSI. 

Luumu meni syömään namit, ja siirtyi sitten haistelemaan kapuloita (onko siellä lisää namia?). Tuhottoman pitkän ajan se niitä haistelikin, ja olin jo ihan hilkulla antaa toisen käskyn. Mutta sieltä se sen noukki, oman kapulansa. Ja hiiteen sen kuolettavan rauhallisen vireen kanssa - me palkattiin superisti! Tehtiin vielä toinen samanlainen, ja vaikka Luumu haistelikin kapuloita taas pitkään ja arveluttavan hartaasti, sieltä se noukki sen omansa eikä yhtään mitään muuta. 

Viikko sitten tunnarinpitotreeneistä. Keskustelun jälkeen.
(C) Saana Lehtinen 

Käytetyt tunnarikapulat ulkosalla ilmaantumassa.

Jännästi se namin tunnaririvin toiseen päähän laittaminen kuulostaa näin jälkiviisaasti todella loogiselta ajatukselta. Itse asiassa nameja kylvämällähän me koko Pipa Pärssisen ajatuksiin perustuva "ritilätunnarimme" aloitettiin. Nyt voidaan samalla kasvattaa sitä matkaa, ja kuitenkin kapuloille päästäessä muistuttaa nenän käyttämisestä (ja samalla luoda oikeanlaista, vähän rauhallisempaa mielentilaa?). Hyvä näitä juttuja on omassa mielessä pohtia ja pyöritellä, mutta joskus se ulkopuolisen treenikaverin apu on vaan... priceless. 

Muutama kuva viime viikonlopulta.
Virpin 30 v. -synttärikakku <3 

Espoon Tapiolan
Badabingissä tuli piipahdettua. 

Luumu sovitti Teemun tuliaisiksi saamaa hattua.
Päällikkö. 

Iltalenkkimaisemia Vanhalinnasta. 

Vanhalinnalainen usva Aurajoella. 

Vanhalinnan punainen lato muonamiehenpolulta nähtynä.