sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Enkelikoira ikuisesti muistoissa

Luumu täytti lauantaina kolme viikkoa, ja sen kunniaksi kasvattaja lähetti pari uutta kuvaa palleroista. Kovin näyttävät lihonneen, eikä kasasta vieläkään erotu kukaan erityisesti edukseen. Kaikki ovat samannäköisiä myttyjä, pikkupossuja. Mahapuolelle ei edes näe onko kellään valkoisia merkkejä. Kohta alkavat pennut kuitenkin leikkiä, ja luvassa on videomateriaaliakin :D

Little babies
(C) Jon Horsley

One of the boys
(C) Jon Horsley
Thank you, Jon, for these lovely pictures!

Vaikka iloitsenkin Luumusta niin että näen melkein joka yö pikkuisesta unta, samalla on sydämessä kuitenkin suuri aukko. Maailman täydellisin koira Brutus on poissa, ikiunessa, ja vain ikävä sekä onnelliset muistot jäivät. Bru toimii Luumulle kuitenkin ikuisesti loistavana roolimallina, koska sitä mitä Bru minulle opetti, ei voi sanoin kuvailla. Lisäksi Brutus toi elämääni ihanan ihmisen, jonka toivon haluavan tulevaisuudessa osallistuvan Luumunkin elämään <3 

Maailman täydellisin koira - Brutus




lauantai 18. helmikuuta 2012

Ensimmäinen kuva Luumusta

Aika kuluu yllättävän nopeasti. Tuntuu että nyt voisi odottaa vaikka maailman ääriin, kun pennun tulo on kerran jo varmaa. Työhuoneen nurkkaa vasten nojailee Ikean pentuportti. Viiden-kuuden viikon päästä sen toisella puolella näkyy ruttuinen harmaa naama <3

Kasvattaja lupasi lähettää pian parempia kuvia, mutta tässä yksi, jossa komea katras näkyy kokonaan. En tiedä yhtään mitkä näistä pikkuhiiristä ovat poikia ja mitkä tyttöjä, mutta joku noista palleroista se Luumu sitten on.


(C) Jon Horsley


Tänään on kaksi viikkoa Luumun syntymästä. Vielä ei ole kuulemma silmät auki, mutta tästäkin kuvasta mussukoille on kertynyt massaa.

Jaksaakseen on opittava katsomaan,
kuuntelemaan tarkkaan,
josko jossain helähtäisi
jokin pieni sävel
hymyn häivä
ruskojuova pilven raossa.
Ja on, on se siellä.
Aina se kuitenkin on.

(Maaria Leinonen)


Voimia ja jaksamista Hamtille ja Brulle. Toivottavasti eilinen oli vain huonompi päivä ennen lukemattomia tulevaisuuden hyviä päiviä <3

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Flights booked!

Nyt se on menoa se! Kävin eilen varaamassa meille lennot LUUMUNhakumatkaa varten. Menen siis äitini kanssa, ja piipahdamme ensin Berliinissä neljän päivän kaupunkilomalla ennen Lontooseen lentämistä. Pitäähän sitä nyt mennä vielä kun pääsee, kohta on sellainen kasvatusurakka edessä ettei mihinkään pääse, tai vaikka pääsisi, niin ei raaski jättää vauvaa hoitoon ;) Matkaan lähdetään torstaina 22.3. ja Lontooseen lennetään Berliinistä aamukoneella maanantaina 26.3. Meillä on siinä hyvin aikaa pysähtyä vielä pakolliset Big Benit sun muut (äitin vaatimuksesta ;)) ennen kuin päästään Ilfordiin asti. En kyllä tiedä miten mahtaa itsellä hermo kestää pällistellä jotain varmaan neljään kertaan nähtyjä historiallisia rakennuksia ;)

Kasvattajani hoitaa asiat kuntoon puolestani (sirun, passin, export pedigreen ja ekinokokkoosihoidon), joten sen puolesta ei tarvitse onneksi enää stressata. Meinasi kyllä matkatoimistossa mennä useampikin herne nenään, koska monen kuukauden lentoyhtiötutkimukseni jälkeenkään kaikki ei mennytkään ihan niin kuin Strömsössä. Tutkimuksistani huolimatta Finnair on näemmä ainoa lentoyhtiö koko satojen yhtiöiden kavalkadista, joka suostuu kuljettamaan pieneläimiä Briteistä/Irlannista matkustamossa. Finnairillakin ainoastaan Lontoosta ja Manchesterista. Varmaan jotain suu- ja sorkkatautiajan hysteriaa vielä... Onhan se tietysti ihan hienoa tulla Finnairilla, mutta hintaan matkalle toki tuli sellainen kiva "Suomi-lisä". Eikä nyt sitten raaskittu tulla edes suoraan Turkuun, vaan pitää Helsingistä sitten vielä raahautua bussilla kotiin. Keskellä yötä. How nice.

No pääasia on että saatiin lennot sopimaan sekä omiin, äitin että kasvattajan aikatauluihin. NYT SE LUUMU IHAN OIKEESTI TULEE! Hakupäivänä Luumulla on ikää seitsemän viikkoa ja rapiat päälle. Matkatoimistossa täti ihmetteli, että mitenköhän se sitten tottuu tähän suomen kieleen se pentu. Niinpä. Olisikohan aihetta puhua sille aluksi englantia? :O

Täällä yritetään nyt ihan hikipäässä saada remonttia edes jonkinasteisesti valmiiksi. Putkimies on rampannut koko viikon, ja sen jälkeen yläkerran raput menevät toisenkertaiseen maalaukseen (lue: minä maalaan ne toiseen kertaan...). Ikeasta pitää vielä muistaa hakea se pentuportti, ja pitää muistaa ottaa vakuutus ja soittaa eläinlääkärille ja hankkia ruokintaohjeita ja ja ja...

Olen tässä ehtinyt kuitenkin viettää hyvin staffimaisia päiviä kaiken ohessa. Eilen oltiin Brun kanssa pitkällä pakkaslenkillä - on se vaan niin hieno koira ettei mitään rajaa! Sitten iltasella oltiin Hamtin kanssa tutustumassa Katin kahteen iloiseen vesseliin, ja staffi-haleilta ei voinut välttyä <3 Ilmoittauduin lisäksi Brutuksen kanssa temppu-aktivointikurssille, jossa opetellaan muun muassa klikkerin käyttöä ja harjoitellaan muitakin kontaktiharjoituksia. Ennen kaikkea kurssi varmaan syventää mun ja Brutuksen suhdetta, ja veikkaan että kokeneena harrastuskoirana Brutukselle kurssi on ehkä enemmän kivaa ajanvietettä, kun mulle taas ensimmäinen kosketus koiran kanssa harrastamiseen (siis toki kivaa ajanvietettä mullekin, Brutukselle ehkä tutumpaa touhua kuitenkin). 

Tällaista tänne. Sain kasvattajala uuden kuvan, ja itku pääsi taas :) Lupaan latailla niitä tänne kun saan kysyttyä luvan niiden julkaisemiseen.

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

LUUMU ON SYNTYNYT

Nyt se on sitten tapahtunut, kauan odotettu soitto tuli Englannista - pikku-Luumu on nähnyt päivänvalon! Olin niin häkeltynyt, että puhelun jälkeen vaan tärisin ja vollotin. Olihan tämä "odotusaika" kyllä aika raskasta... Teemun ensireaktio oli yhtä innostunut: EI PERKELE! Haha... Napsulta ei edes kysytty mielipidettä tähän.

Marge oli synnyttänyt koko yön, ja sain ensimmäisen kuvankin sähköpostiin ponnistelujen tuloksesta. Kuvassa näyttäisi olevan seitsemän samannäköistä harmaata palleroa, kolme poikaa, joista saan kahdesta valita. Onneksi vaan kahdesta, olisi ihan mahdotonta lähteä koko katraasta valikoimaan. (Laitan kuvia sitten kun olen saanut niiden julkaisemiseen kasvattajalta luvan.)

Aloin tietty heti katsella lentoja, koska matkustamoon pennun sallivia lentoyhtiöitä on hyvin rajallinen määrä (tietojeni mukaan Briteistä vain Finnair, Blue1, SAS ja Lufthansa), ja haluaisimme lentää suoraan Turkuun. Ennemmin pieni välilaskukin kuin reilu parin tunnin bussimatka odotteluineen Helsingistä.

Unta oli odotettava tunti tolkulla. Kasvattajalta saamani valokuva oli piirtynyt johonkin muistin syövereihin niin lopullisesti, ettei ollut toivoakaan unen päästä kiinni saamisesta. Kelasin varmaan parikymmentä kertaa kaikki lentovaihtoehdot mielessäni, ja apua - seitsemän viikkoa, ja Luumu on jo täällä! 

En usko että kukaan on valmistautunut ensimmäisen koiransa tuloon näin pedanttisesti kuin minä. Vaikka olen raahannut kaiken maailman koirakirjoja kirjastosta ja postista kotiin jo vuoden ajan ja kuluttanut lukemattomia tunteja netissä itseäni kouluttamassa, silti tuntuu ettei mitenkään voi olla vielä valmis. Viimeaikaisessa harkinnassa on ollut pennun barf-ruokavalio ja hihnakäyttäytyminen. Koirapuistoon me ei tulla menemään. Olen kuullut aivan liian monta surullista tarinaa kohtaamisista koirapuistoissa, ja jokainen on liikaa. Meillä on niin laaja sosiaalinen koiraverkosto, ettei me tarvita koirapuistoja sosiaalistumiseen. Toinen mieltä askarruttava asia on ollut hihnassa haisteleminen. Saako ja jos saa, niin missä tilanteessa... 

On monta päätöstä vielä tehtävä ennen tositoimia. Kamalaa, jos omaa tietämättömyyttäni menisin pilaamaan tämän kauan odotetun aarteen. 

Innostuksissani varasin meille myös ensimmäisen pikkupentujen leikkikoulun. Mennään Tuijan koirakouluun, ja kurssi alkaa 2. toukokuuta, kun Luumu on juuri täyttänyt 12 viikkoa. Pallukka. Nassukka. Possu. Oma Luumuni.