sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Tule joulu kultainen...

... ja lumi keltainen. Tässä siis pissanmussuttajan jouluterveiset muutamalla kuvalla höystettynä. Joulumme sujui oikein perinteisissä merkeissä, vierailimme kaikissa niissä paikoissa, joissa aina ennenkin - paitsi että nyt meillä oli touhupetteri matkassa mukana. Luumun mielestä joulussa oli kaikkein kivointa varmaan Nallen kanssa leikkiminen, lahjojen avaaminen (joita muuten oli paljon, melkein enemmän kuin meillä!), uusien lelujen testaaminen (ja myös rikkominen), lumessa riekkuminen, keltaisen lumen mussuttaminen... 

Palatkaamme kuitenkin ihan alkuun, eli jouluvalmisteluihin! Kinkun paisto ja lahjojen paketointi oli Luumusta hyvin jännää, ja ei varmaan kahden käden sormet riitä laskemaan montako kertaa jouduin koirun kidasta kiskomaan tuota ahniinmielenkiintoista paketointinauhaa.

Joulukortteja leikattiin tänä vuonna kädet kirjaimellisesti verillä.
Staffin muodot saatiin varta vasten tätä hommaa varten tilatusta piparimuotista.
Hullun hommaa, mutta kukapa ne hommat lopulta hoitaisi - muu kuin hullu!
Paketointipuuhissa
Noin paljon paketteja, eikä mihinkään saa koskea!
Joulun alla meillä kävi kylässä vanha herra Ropsu, joka pisti Luumun melko lailla ojennukseen.
Luumu kyllä yllätti ja käyttäytyi niin hyvin kuin nuori staffi vaan voi!
Tänä vuonna tuli leivottua pipareita monen vuoden tauon jälkeen.
... ja mitäpä muita kuin näitä staffin mallisia? 
Pari päivää ennen aattoa haettiin Luumulle Liedon asemalta jouluksi kassillinen karitsanluita.
Ihan mahtavaa, että mukana oli reisi- ja sääriluiden ym. lisäksi myös kokonaisia kylkiä!
Nämä maistuivat hyvältä, mutta osa oli niin paksua (reisiluun päät esim.),
ettei pikkutahvon puruvoima ihan riittänyt!
Sitten kun jouluvalmistelut oli saatu päätökseen, oli aika vähän relatakin.
Jouluaattoaamu valkeni joulukalenterin viimeisen pussukan avaamisella - ja sieltä paljastui possunkorva! Sitten Muumu jätettiin pariksi tunniksi lataamaan akkujaan (niin kuin se sitä nyt erityisesti tarvitsisi), kun isäntäväki poistui glögille ja joulurauhan julistukseen. Sekunnin sadasosan harkitsin Mumeloisen mukaanottamista (en kylläkään glögille, Bremer ei vissiin kuulu niihin koiraystävällisiin ravintoloihin...), mutta näin jälkikäteen ajateltuna päätös koiran kotiinjättämisestä oli mitä mainioin. Populaa oli Turussa Wanhalla Suurtorilla ihan väentungokseksi asti, ja pakkaslukemakin näytti melkoisesti yli sen mitä tuollainen kesäkoira talvella kestää. 

Julistuksen jälkeen haettiin koiru ja lahjakassit, ja suunnattiin aaton viettoon mamman luo Piikkiöön. Luumu ei ollut joulukuusesta oikein millänsäkään. Pari kertaa kävi haistamassa, ja sitten oli maailman luonnollisin asia, että ulkoa on tuotu kuusi olohuoneen nurkkaan. Muutaman kerran oli kyllä hilkulla, ettei Luumu melskaamisellaan kaatanut koko kuusta, katastrofiin kun ei olisi tarvinnut kuin vähän tassujen töminää kuusenalusmaton päällä... 

Lumiukko-ohjelma katsottiin tänä vuonna Piikkiössä nauhalta. 
Ja kyllä oli merkillistä, kun yhtäkkiä keittiöön ei saanut enää tulla!
Vaikka niin paljon hyviä tuoksuja oli ihan siinä kynnyksen takana. 
Luumu etsii omia lahjojaan. 
Ja mitäs täältä paljastuukaan..? 
Kumma juttu, miten kummankin koiran mielestä ne toisen lahjat oli paljon kivempia!
Vaihto suoritettiinkin aika äkkiä. 
Helsingin mummilta saatu luu maistui erityisen hyvältä! 
Ja virtaa riitti pitkälle yöhön uusien lelujen kanssa.
... kunnes se sitten lopulta loppui. Virta.

Joulupäivänä mentiin taas Piikkiöön syömään ja tuomaan vähän energiaa niiden aivan liian rauhalliseen joulunviettoon ;) Nyt oli koirienkin jälleennäkeminen vähän rauhallisempi, aaton juhlinta otti vissiin veronsa kummastakin. Illalla meille tulivat kylään vielä Milla ja Kimmo, mutta joulupäivän juhlinta jatkui Luumun osalta erittäin rauhallisena. Vaikka SingStarit raikasivat vielä aamuneljään, Luumu väsähti kaikkeen hälinään jo melko aikaisin.

Ja poika kävi tähän nukkumaan ihan itse! Kuvaa ei ole manipuloitu ;)
(C) Milla Rand 
Puspus joulupossu.
Mumelo kiipesi seurailemaan Härkätiellä kulkevia välipäivien reippailijoita.
Joulu on jo ohi ja vieläkin pitää poseerata!
Ei ole pikkukoiran elämä aina ihan reilua.
Välipäiviksi saimme vieraaksemme Luumun suuren rakkauden, Johannan! Johanna tuli käymään Kotkasta ja oli viimeksi nähnyt Luumun joskus vapun aikoihin. Vähän oli koira kasvanut, ja leikitkin muuttuneet hiukan rajummiksi. Mennään sitten kesällä käymään Kotkassa Johannan luona :)

Kohta puolin lähdetään Koirakeskukseen kinkunsulatustreeneihin, ja huomenna nähdään, onko Luumu paukkuarka vai ei. Tuskinpa, kun ei ole ennenkään säikkynyt ääniä, edes ukkosta.


OIKEIN LOISTAVAA JA SÄKENÖIVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE!


keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Muumulaakson talvi

Meillä on ollut Luumun kanssa ihan huippukivaa, kun lunta on paljon ja saa leikkiä lumileikkejä! Jalka kestää jo puuterilumessa meuhkaamiset, ja meuhkaaminen tälle pikkupossulle vähän jo sallitaankin. 

Finland is covered in the lightest, most powder-like snow you can imagine, and this velvet pig LOVES it! They talk about staffies not being able to cope with the cold and that their feet just stop functioning (or they refuse to use their legs) when the temperature drops really low... and that is REALLY low, Finnish style. But no sign of Luumu not liking the cold, at all! Regardless of his winter-loving personality, I keep him warmly dressed during the winter months (and already when it's near zero degrees), in order to protect his muscles. Luumu is already very accustomed to this dressing up every time we go out. Sometimes when I let him do his business quickly on our yard, I don't put his winter coat on, but he doesn't really mind about the frost. He is like a mole in the snowdrifts and the snow doesn't slow him down a bit!

Who's that there? Who dares to walk on my street?
(Luumu can be kept UNDER SURVEILLANCE free on our yard,
and he knows where the yard ends and the street begins.)
Jeij!

Happiness is... to have a snow pig of one's own.
If only he'd move a bit slower - to keep up with him is really a challenge!
Luumu was stripped "naked" for these pics only...
Otherwise the winter coat is always on!

Flying staffy in action, part II
"I think it was somewhere here mommy threw the treat!"
Charming, isn't he? ;) 

Some resemblance, don't you think? 
And a couple of pictures of our daily routines...

Keeping an eye on the yard from the bedroom's window.
Neighbourhood watch, vol II
Try to sleep here when this one is taking all the space!
Neighbourhood watch, vol III
Good morning, Luumu's style!
Making our Christmas cards, together with Luumu, of course!
I have a generous 10-inch space to sleep in!
And what is everyday life without some obedience training?
Luumu's favourite - training and tricks! (Just give me the treat already, will you?)
I have been busy uploading videos about Luumu on YouTube this week. Here he is on duty in the neighbourhood watch. Here he has some brain work to do. Here we are training heeling on our obedience class - who heels and who commands..? And last but definitely not least, here he is watching Finnish "Farmer Wants a Wife" show Maajussille morsian on TV.



torstai 13. joulukuuta 2012

Pimp My Pig

Meillä on ollut erittäin puuhakkaat muutamat kuluneet viikot, ainakin mitä käsityörintamalle tulee - älkää pelästykö, tästä ei ole tulossa käsityöblogia - ainakaan ihan täysin! Näiden tekeminen on vaan niin kivaa, puuhastelu saa hyvälle mielelle, ja samettipossullahan ei voi koskaan olla liikaa somisteita! Ja siis kaikkea kohtuudella, niinhän sitä sanotaan. 

Mamma tuli meille ompelemaan Nallelle Paul Frankkia.
Hommasta selvittiin vain muutamalla ärrä- ja ässäpäällä...
...ja vain kerran laitettiin kädet puuskaan, ettei tästä mitään tule. 
Moumoulle valmistui samanaikaisesti violetti salmiakkikuvioinen panta.
Nam.
Luumu aina erityisen mielellään poseeraa kameralle uusi panta päällään, kuten ilmeestäkin näkee.
Tämä Nallelle valmistunut apinapanta taitaa kuitenkin tälle pikkuapinalle olla hiukan liian suuri. 
Muumun uusi.
Ja kun vauhtiin päästiin, tekaisin Luumulle Hamtin leikkaamien kaavojen mukaan fleeceviitan!
Tämä on ihan mahtava nollakeleillä!
Pari päivää ennen joulukuun vaihtumista alettiin väsätä koiruille joulukalentereja.
Meinasi tulla kiire, mutta onneksi nämä oli lähes yhdessä illassa tehty!
Aikamoista hullun hommaa, sanon minä! Liimaaminen on kaikkein kamalinta!
Pussukoihin tuli barffikaupasta ostettuja
mahatikun paloja ja maksapalleroisia. 
Mutta 24 on vielä salaisuus! 
Mumelo on aina innokkaana mukana askarteluhommissa.
Näistä valmistuu Pakille ja Lunalle pannat!
Ompelukone on ollut niin kovassa käytössä, että muutti vihdoin yläkertaan!
Muista aina polttaa nauhojen päät - melkein unohdin!
Kokeilin fleecen ompelua tällä kertaa vähän eri tavalla, jotta päistä tulisi nätimmät.
Ihan hienot näistäkin tuli, mutta olen tällä välin keksinyt jo vieläkin fiksumman tavan!
Tässä uusi innovaatio fleecen päähän...
innovaatio, joka on jo tällä välin päässyt vanhenemaan.
Ja vaikka taas itse sanonkin, ihan täydellisethän näistä tuli! ;)
Eikö vaaleanpunainen puekin Luumua just söpösti?
Viittaa viitan perään!
Eihän näitä koskaan voi olla liikaa... vai voiko?
Ja loppuun vielä pikkupaviaanista 10 kk päivänä napsittuja potretteja

Viriviri töötööt!
Oltiin muuten eilen fyssarilla, ja niin paljon sai jalat kehuja! Ihan uutta vastaava koira täällä tällä viikolla - katsotaan mitä tulevat viikot tuovat tullessaan, toivottavasti pitkäkestoisia hyviä uutisia tällä kertaa. Fyssarikäynti oli siinäkin mielessä tällä kertaa "mielenkiintoinen", sillä pikku-Luumu löysi itsestään siellä miehen. Meitä ennen hoidossa oli ollut juoksuinen narttu, ja sen verran saivat sulotuoksut tämän pissanmussuttajan lantion vatkaamaan, etten meinannut samaksi Mumeloiseksi tuntea! Jaiks!