Ollaan vaan ja hengaillaan

Luumu on ollut meillä nyt reilun kuukauden, enkä pysty enää kuvittelemaan elämää ilman sitä. Vaikka arki pyörii edelleen pikkuherran ruumiintoimintojen ympärillä, talomme on elossa, yksinolo ei ole enää yksinoloa. Pikku-ukosta on tullut niin käsittämättömän rakas sekä minulle, mutta kieltämättä (ja vastaväitteistä huolimatta) myös tuolle komeammalle puoliskolleni. Luumu keksii joka päivälle tekemistä itselleen ja siinä samassa myös minulle. Meillä on ollut tässä viime viikkoina ohjelmaa melkein joka päivälle, mutta herra Hedelmä on suoriutunut sosiaalistamisestaan moitteettomasti. On suuri onni, miten rohkean, fiksun ja älykkään kaverin olemme saaneet. 

Viime keskiviikkona kävimme Lemmikkiaseman pentutreffeillä, ja tällä kerralla saimme seuraakin :) Riiviön seuraksi tuli Luumua viikkoa vanhempi chichu-kääpiövillakoiramix... ja arvaahan sen... ei siitä meinannut mitään tulla. Luumu oli niin innokas, halusi leikkiä suullaan ja oli lähes-ikätoveriaan ainakin kaksi kertaa isompi (ja varmasti 10 kertaa voimakkaampi). Tässä kuitenkin ne pari kuvaa, jotka lyhyestä leikkihetkestä sain ikuistettua. (Ps. Jos jollakin on lujempaa tekoa oleva pikkupentu, tulisimme TODELLA mielellämme tutustumaan ja leikkimään.)

Pikkukaveri meni ensin hyllyn alle piiloon.

Sitten pieni nappula keksi piilopaikan koiranpedeistä. 

Luumu oli koko ajan antamassa vähän rajumpia pusuja. 

Viikko sitten viikonloppuna oltiin Nallen ja Nallen porukoiden kanssa pariinkin otteeseen metsässä. Luumu katselee kyllä hyvin minun perääni, eikä lähde Nallen pidemmille kaarroksille mukaan. Mamin fiksu muru! Ollaan Luumun kanssa muutenkin saatu kehuja kontaktista ja muustakin "kuuntelemisesta". Kyllä se on niin älykäs <3 Kiitos näistä kuvista kuuluu meidän äitille!

Tässä ollaan valmiita kohta harjoittelemaan luoksetuloa.
Huomaa "kutsuva" hymy :D

Ja hienosti tulee luokse!

Vauhtipetteri ja metsän jätti

Ohitusharjoitustakin tuli tässä sattumalta.
Ja Nalle kaikkien sääntöjen mukaisesti keskellä tietä ;)

Majakka ja perävaunu

Vanhalinnan linnavuorella on Aurajoen puolella hienoja koiran uittamiseenkin sopivia paikkoja.
Luumulla on tässä kova vauhti alas, mutta vesi ei (onneksi) vielä kovasti kiinnosta.

Luumu ihmettelee mitä Nalle touhuu

Luumu väsähti loppumatkasta ja sai sylikyydin kotiin.

Samana päivänä mentiin vielä Kaarinaan katsomaan Japen jalkapallotuomarointia. Luumu sai siinä samassa vielä häiriöharjoittelua. Jalkapallo ei sinänsä herraa kiinnostanut, mutta reilun puolentoista tunnin istuskelu oli Luumun mielestä ihan hirrrrveen tylsää. 

Leskenlehti!

Kisatunnelmia :)

Luumua nukutti, ja samassa tuli vilukin.

Nalle tarkkailee kun Mamma antaa Luumulle namin.

Luumu sai vahingossa kuonollisen Nallen kuolaa naamaansa.

Samalla viikolla tutustuttiin myös veljeni husky-tyttöön Typyyn. Typyllä oli vauhtia niin paljon, että pihalla ollessamme Luumu vaan tyytyi katselemaan Typyn menoa. 

Luumu osaa tosi hyvin koirakieltä
ja osoittaa pentumaisuutensa ensitapaamisissa selkeästi.

Typy

Typyn lempipallo... 

Loppuun vähän vetoleikin yritystä Luumun kanssa

Viikkomme huipentui tämänpäiväisiin Turun seudun eläinhoitolan avoimiin oviin, ja kylläpä olikin porukkaa! Todella moni halusi pallutella Luumua, ja jouduin olemaan tiukkana. Tässä harjoitellaan kävelemistä hihnassa siten, ettei vieraita morjensteta. Tavattiin matkalla kuitenkin hevosia, ja tässä muutama kuva Luumun ensikosketuksesta hevosteluun.

Luumu ei oikein tiennyt mitä näistä otuksista olisi pitänyt ajatella.

Nalle pääsi nuuskuttelemaan ihan lähietäisyydeltä.

Eläinhoitolasta lähdettiin Parkin kentän laidalle katsomaan Japen tuomarointia.
Ihmettelen tässä luonnon ihmeitä, näistä kuivista kuorista kasvoi ihan uusia silmuja. Tiedä mitä olivat...

Luumu tajusi vihdoin keppien viehätyksen.

Ja koska Luumulla on sunnuntaisin punnituspäivä, mentiin vaa'alle Piikkiöön. Mamman sängyltä näkyi peili, ja kuvajaisensa Luumu taisi nähdä ensimmäistä kertaa. Meteli oli kova - hassu otus! Tässä videomateriaalia tästä ihmetyksestä.

Staffy Love à la Remu & Ile

Luumu vieraili tänään ensimmäisten staffi-kavereidensa luona. Tai tietysti Luumu oli nähnyt staffeja kasvattajansa luona, mutta nämä kaverukset olivat Luumun ensimmäiset suomalaiset staffi-kaverit. Remu ja Ile ovat vauhdikkaita veikkoja, ja kun sekaan heitetään yksi Luumu, menosta ei meinannut millään tulla loppua. Tosi nätisti pojat ottivat vieraan vastaan, eikä Luumu välillä tiennyt ihan miten päin olisi pitänyt olla. Rohkeutta piisasi, kuten ennenkin, ja välillä piti muutaman kerran vähän ojentaakin isompiaan. Tiedä millainen pakkaus tässä vielä on käsissä :D Iso kiitos Katille ja Jarille leikkihetkestä ja kuvista!

Ensikohtaaminen Ilen kanssa

Luumu sai korvapesun

Mahtava Ile

Vastavuoroisesti pusuja Ilelle

Ile vahtii kun Kati pusuttelee Luumun kanssa ;)

Remu antaa Luumun rauhassa haistella :)

Kyllä staffihymyä nyt harjoitellaan

Luumu vietti suuren osan ajasta tässä asennossa

Luumu oli kotona näin väsynyt <3

BRIEFLY IN ENGLISH

Luumu met his first Finnish staffy friends today. The play date certainly didn’t lack speed nor excitement; Luumu finally met his match in energy. The boys, Remu and Ile welcomed the little one friendly into their home, and we plan to meet regularly also in the future, so that the friendship would carry on also in Luumu’s adolescence. Great many thanks to Kati and Jari for playing with us today!

Hugo kylässä!

Odoteltiin eilen kylään Teemun ja Maijan pikkukisua, mutta koska minun päässäni kaikkien piuhojen päässä ei aina ole ketään vastassa, saimmekin vieraaksi Hugo-bulldogin. Olin siis jostain syystä kuvitellut Hugon olevan Teemun ja Maijan vuoden ikäinen pikkukisu, mutta herra Hugo olikin Alatalon Teemun siskon 1-vuotias bulldoggi :D Olen aina rakastanut bulldoggeja, ja yhdessä vaiheessa bulldogitkin tuntuivat seuraavan minua minne meninkin. Yllätys oli siis suuri, mutta erityisen mieluinen! Eikä varmaan ainoastaan minulle, sillä Luumu oli ihan haltioissaan. Luumun synnyinkodissa oli yksi bulldoggi, enkä tiedä mahtoiko sillä olla vaikutusta Luumun ihastukseen. En nyt jaarittele tästä sen enempää, kuvat kertovat enemmän kuin niin-ja-niin-monta sanaa. 

Pepunhaistelut kuuluvat asiaan

Luumu halusi koko ajan roikkua Hugon huulissa

Hugo on kova poika leikkimään vetoleikkejä

Päivän paras otos :DDDD

Ihana Hugo!

Luumukin sai jutun juonesta kiinni

Hugo tykkäsi kuivatusta kurkkutorvesta. Nam.

Tästä Luumun ja Hugon kohtaamisesta mainittakoon vielä yksi hauska juttu. Hugolla on tapana rähistä vetoleikin aikana, mutta Luumu-raukka ei ymmärtänyt leikkirähinää, vaan otti ihan tosissaan. Luumu komensi Hugoa olemaan hiljaa, meillä ei rähistä! Ja auta armias jos mami tai papi (!) leikki Hugon kanssa vetoleikkiä, Luumu oli heti ekana meitä suojelemassa :) Hassu otus. Tässä vielä linkki videoon, missä äijät vääntävät tosissaan :) Voi olla että Hugo hiukan antaa pennulle periksi... ;)

Loppuun vielä muutama kuva metsäreissusta, jolla Teemukin oli mukana. 

Vauhtia piisaa

Yli kiven ja kannon

Teemu leikkii piiloleikkiä Luumun kanssa.
Luumu vaan on  ovelampi  eikä päästä Teemua piiloon asti.