tiistai 17. huhtikuuta 2012

Luumu irtosi metsässä :D

Pikapostaus meidän eilisestä päivästä. Oltiin Luumun kanssa metsässä kahdestaan, ja äijä lähti tapojensa vastaisesti vähän haistelemaan kaatuneen puun juurakkojen taakse. Menin tarkoituksella vähän kauemmas, kun halusin nähdä mitä se tekee, kun tajuaa jääneensä yksin. Hetken kuluttua Luumu tuli sieltä juurakosta ihan hätääntyneenä näköisenä ja muutaman sekunnin ympärilleen katseltuaan lähti painamaan ihan täysillä polkua pitkin siihen suuntaan mistä oltiin tultu. Hätä oli pojalla hirmuinen, ja huusin sitten perään nimellä, ettei ihan lähde omille teilleen. Sieltä se sitten tuli kauheaa vauhtia ja niin onnellisena minut jälleen löydettyään. Ja mä olin niin sanattoman ylpeä pikkupojasta, et ihan herkistyin. Poika kasvaa ja kehittyy, rohkaistuu haistelemaan ympärilleen, mutta mami on silti tärkein <3

Juuri tuo herkkä hetki oli kyllä eilisen kohokohta, vaikka ei tuo iltapäiväkään paljon jäänyt jälkeen. Johanna ja Suvi kävivät tutustumassa Luumuun, ja Suvilla oli puolivuotias amstaffi-labbis Wilma mukana. Mentiin taas metsään ensin kuluttamaan vähän energiaa ennen sisätiloihin siirtymistä. Kyllä oli Wilmalla vauhtia, ja Luumu oli ihan innoissaan kun joku vähän halusi leikkiä pikkuisen kanssa. Luumu oli Wilman kanssa vähän varovaisempi kuin Doran, johtuuko sitten suuremmasta kokoerosta vai vauhdista vai mistä... Wilma leikki Luumun kanssa tosi nätisti, eikä hermostunut Luumun ajoittaisiin komenteluyrityksiin. Leikistä huomasi kyllä, että jotain samaa näissä kahdessa oli. Hampaat kolahtelivat välillä, ja leikkimisen päätteeksi Luumu oli ihan märkä Wilman pusuista :) Meillä onkin tässä hyvä bull-porukka kasassa, kun Suvi ottaa mukaansa myös englannin bulldogginsa Aatun, ja kun Johanna saa vihdoin oman amstaffi-vauvansa kotiin. Olen jo vähän kaavaillut tästä Luumulle tyttöystävää, niillä kun on ikäeroa vain kuusi viikkoa!

Jo perinteeksi muodostunut haistelukuva
Wilma on veikeän näköinen tyttö
Luumu seuraa Wilman tekemisiä niin tomerana.

Luumu piti huolen omista leluistaan.

Luumu harjoittelee "staffihymyä" toisen kerran elämässään.
Niin oli kova vauhti kaveruksilla.
Luumun hassu ilme


Ota sää siält pääst ni mää otan täält.
Latasin Luumun toilailuista taas pari videota YouTubeen. Tässä ensimmäisessä kuvanauhalle on tallentunut Luumun hepulikohtaus, jossa se kaivaa onkaloa petiinsä. Tässä toisessa Luumu saa elämänsä ensimmäisen kokonaisen raa'an kananmunan. Yllättävän nopeasti se tajusi munan olevan jotain syötävää.

Luumun dentastick-ilme :P
Tässä Luumu syö kananmunaansa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Riemuitsemme kommenteista. Jätähän omasi.