Makeaa mahan täydeltä

Oi hitsi mikä viikko - hyvässä ja pahassa. Tai no onhan se hyvä että on töitä, mutta on ollut toooosi raskasta... ja Luumu on joutunut harjoittelemaan "yksin olemista" alakerrassa, kun mami pakertaa käännöksiä yläkerran työhuoneessa. No jotain positiivista tästäkin on seurannut; poitsu uskaltaa jo kiivetä raput ylös! Lisäksi Muumuli on tajunnut sänkyyn hyppäämisen riemun - aijai! Muitakin kasvukynnyksiä on tapahtunut, nimittäin kaikki kulmahampaat ovat vaihtuneet! En löytänyt niitä onneksi enää korvastani, vaan kaikki irtosivat vähemmän mystisesti. Viimeinen pirulainen kasvoi hetken samaan aikaan rautakulmurin kanssa, mutta ymmärsi onneksi lähteä omin päin. 

Vaikka kalenteri näytti vielä maanantaina hyyyyvin tyhjältä sekä töiden että koiratreffien osalta, kuinkas taas kävikään! Tiistai-iltana seuraksemme metsälenkille saapui Jaana sileäkarvaisen kettuterrierin Rollon kanssa, joka olikin sen verran tiukka setä, että lenkki Rollon osalta jäi vain puolikkaaksi. Uusi yritys saksanseisoja-neitosen Dumlen kanssa, ja tällä daamilla olikin niin paljon virtaa, ettei Luumu edes yrittänyt pysyä perässä :) Muutamia kuvia sain kuitenkin napattua!

Luumun ilmeestä näkee että vähän jännittää..

Dumle olikin kivempi leikkikaveri - kun sen perässä vaan pysyisi

Tässä hetken aseteltiin kaveruksia nätisti tähän,
mutta tällainen kuva siitä sitten loppujen lopuksi tuli.

Kesä-Muumuu <3

Aamulenkkiseuraksi saatiin Teresa ja Pipsa-tyttö. Pipsa on 2-vuotias terrieri-mix, jota Luumun innokkuus ja taklaustaktiikat vähän jännittivät. 

En ainakaan mene sieltä missä aita (tai risukasa) on matalin

Saatiin heidät sentään samaan kuvaan :)

Tässä kaverukset - ihan vähän vaan heitä tähän asettelimme ;)
(C) Teresa Pakola

Yhtään näitä muita leikkitreffejä väheksymättä nämä seuraavat olivat kyllä ne odotetuimmat. Tai Muumukka tuskin tiesi odottaa yhtään mitään, mutta kieltämättä Yume-vaavelista on kuultu niin paljon, ja nähty niin paljon kuvia, että odotukset olivat todella korkealla! Yume on Heidin 7-viikkoinen akita-tyttö, ja mikä tyttö meitä olikaan vastassa!!! Kuvistakaan ei olisi voinut odottaa näin pientä palleroa. Yumella on myös selkeä oma tahto, mikä teki tutustumisesta Luumuun hyvin helppoa :) Pelkäsin ensin että Luumu tulee tavalliseen tapaansa sata lasissa hartiatekniikalla suoraan päälle, mutta nyt pitää nostaa kyllä pennelille hattua (tai ruokakuppia) - Luumu oli kuin siniverinen herrasmies ikään, antoi tyttöselle tilaa ja osasi varoa. Ja jos tuttavuuden tekeminen alkoi Yumea ahdistaa, se kyllä kuultiin. Räyh. Ihanaa päästä seuraamaan tämän kaunokaisen kasvua!

(Yumeen tutustumisessa Hugolla oli suuri myötävaikutus - Luumun sydämessä on Hugon läsnäollessa tilaa vain yhdelle. IHANA HUGO <3)

Päivän päätähti Yume

Teemustakin löytyi se pehmeä puoli ;)

Ja Luumu näki vain Hugon (+ minut tietysti)

Missä olet ollut nämä viikot, oi elämäni Hugo?

Mulla on ollut sua niin kova ikävä!

Yume tyytyi seuraamaan kahden tomperin leikkejä kauempaa,
ja keksikin sitten ihan omia puuhasteluja

Yume tuntui Luumulle jäävän ratkaisemattomaksi arvoitukseksi,
ja äijä tyytyikin välillä seuraamaan  neitokaisen touhuja kauempaa

No mutta oi Hugo!

Saatiin heidät kaikki sentään samaan kuvaankin

Hugolle pallo on kova juttu, ja Luumu teki kaikkensa pallon saadakseen...
mutta kuinka kävikään..?

Luumu almost 5 months old

Painitaanko vielä vähän, jooko?

Tuntuu että korvat senkun jatkavat vaan kasvamistaan ;)

Söps!

Tuitui

Näiden yhteiskuvien saaminen oli kovan työn takana, koska Yume ei juuri Luumua kiinnostanut.
Tai jos vähän kiinnostikin, tytöllä oli paha sana sanottavanaan, ja Luumu päätti keskittyä Hugon kiusaamiseen.

Räyh!

Mahtava viikko, ja vielä mahtavampi tulossa. Hehkutuksista ja mehutuksista konkretiaan; auto suuntaa sunnuntai-aamuna Padasjoelle Päijänteen rannalle, jossa meitä odottaa luksusmökki kaksine saunoineen, omine rantoineen, grillipaikkoineen, huimine luontopolkuineen... ja Luumulle pakataan ehdottomasti pelastusliivit mukaan, sillä uimakoulu jatkuu joooka päivä ;) Lomalle lähtee myös Nalle (joka taatusti odottaa innolla koko viikkoa touhupetterin kanssa), ja haastetta meille hiukan luo kahden veijarin barf-ruoat. Luumun safkat sentään menevät suht pieneen tilaan, mutta Nalle syö yli kilon päivässä! Yritä siinä sitten pitää jauhelihaa jäässä... 

Luumu ja Nalle vilahtavat muuten Jirka Vierimaan Hihna & Ohitus -päivästä kuvaamassa videopätkässä. Videossa harjoittelen Luumun kanssa oikeaoppista leikkimistä. Ideana oli rauhoittuminen leikin välissä (tämä kaikki liittyi kontaktin ylläpitämiseen).

Lomatunnelmiin ja koulutusmuistoihin on hyvä lopettaa tältä erää, ja laitanpa vielä loppuun kuvan Luumusta minun veljenpoikaani tutustumassa. Vaikka Julius vasta opettelee kävelemään, ja vaikuttaisi itsestäänselvältä staffirakkauden kohteelta, Luumu antaa Jullen jo aika hyvin olla rauhassa. Tästä se lähtee, pienokaiset ovat yhdessä lapsia - taitavat painaakin saman verran! (Luumu on vaan hampaiden kehittymisessä hiukan edellä ;))

Kaksi nappisilmää

Muumuulaakson juhannus

Ollaan vietetty tähänastisen yhteisen taipaleemme juhannukset aina Paraisilla leirintäalueella - milloin isossa tai pienessä mökissä, milloin 70-luvun teltassa. Tänä vuonna menimme vain käymään siellä, koska meillä ei olisi kuitenkaan ollut siellä "omaa tilaa". Telttapaikka appiukon vaunun vieressä ei anna tarpeeksi rauhoittumistilaa pienelle staffille ja sen mitä todenäköisimmin hermostuneelle omistajalle... Juhannus humalaisten ihmisten ympäröimänä ei tällä kertaa kuulostanut parhaalta vaihtoehdolta, etenkin kun tiedän itse miten olisin tuntemattomien lähestymisyrityksiin reagoinut. 

Torstai oli siis pyhitetty grillaamiselle Paraisilla. Kävimme Luumun kanssa kävelyllä myös rannassa, jossa kivointa oli maistella merivettä ja raaputella rantakiviin tarttunutta merilevää. Laiturilla Luumu ei suostunut tulemaan lähelleni, raukka luuli joutuvansa taas uimaan :/

Luumun ilme kertoo enemmän kuin tuhat sanaa - ei uimaan!!

Juhannusaattona nukuimme ensin pitkään ja lähdimme sitten Piikkiöön. Hetken maailmanparantamisen jälkeen saunoimme, grillasimme, seurasimme koirien puuhia pihalla, joimme kahvia, teimme manikyyrejä (vain minä ja äiti), pelasimme pöytätennistä ja lopuksi sulatimme suklaata vaahtokarkkeja ja mansikoita varten. Yhdeksitoista ajoimme Naantalin Kuparivuorelle katsomaan normikokkoa sekä herra tasavallan presidentti Niinistön kokkoa, tiedä sitten kumpi oli hienompi. Näkymä merelle oli huikaisevan kaunis auringonlaskuineen ja kymmenine veneineen. Luumukin sai hienoa häiriötreeniä ja muutamat kehutkin. Eräskin kuvasi pallukkaa kaukaa isolla putkella ja tuli sitten jälkeenpäin kehaisemaan Luumun korvien mahtavuutta ;) Luumu saikin juhannuksen kunniaksi taas hienot korvansa takaisin, ja täällä hammasta purren ja peukkuja oikoen toivomme niiden säilyvän!

Kokon jälkeen löysimme auton kuka mitäkin reittiä - mainittakoon, ettei äitin eräneuvoihin juuri ole luottaminen. Teemu jäi reissun varrelta kotiin nukkumaan, kun allekirjoittanut lähti Muumuineen ulkoiluttamaan Piikkiöön vielä Typyä ja Simbaa sekä katselemaan Täydellisten naisten viidettä tuotantokautta varhaiseen aamuun saakka. Laumakävely veljeni koirien kanssa teki Luumulle sekin hyvää - tempoilua hihnassa on vielä melkoisesti... Kuvista kiitos äitille!

Melkein kaverukset

Oi nam!!

Ihana hahtuva Kuparivuorella!

Kultarannan kokko

Kuparivuoren kokko

Juhannusryhmärämä

Nalle päästi Luumun ihan näin lähelle nukkumaan...

Juhannuspäivä valkeni pilvisenä, ja muutamien Täydellisten naisten jälkeen suuntasimme Piikkiön ja Paimion rajalle Hevonpään laavulle. Tämä on nyt se kuuluisa laavu, jota emme silloin vappuna löytäneet. Uusien, tarkempien ohjeiden avulla laavu löytyi - ja kyllä olikin kaiken sen etsimisen arvoinen paikka! Minun juhannusflunssani vähän latisti omaa tunnelmaani, ja lopussa saimme vielä ei-niin-virkistävän kesäsateen. Kuumeessa ja korva kipeänä sade ei ollut mukava yllätys. No, makkara maistui hyvältä, Luumulla oli ihan huippukivaa, ja kokemus se oli sinänsä joka tapauksessa - ensi kerralla toivottavasti paremmassa kunnossa!

Joskohan se laavu tällä kertaa löytyisi... 

Löytyihän se!

Nalle on keppien suuri ystävä

Luumukin sai onnellisena osan Nallen kepistä. 

Luumulla meni koko aika käpyjen viskelyyn.

Juhannuspäivän ilta menikin kotona leffoja katsellessa ja kuumeillessa, mutta onneksi sunnuntai-aamuna nenä ei ollut ollenkaan niin tukossa! Teemun pelaillessa Littoisten Järvelässä rantalenttistä me menimme Piikkiöön katsomaan jotakin Cesar Millanin DVD:tä ja tarkastelemaan netistä luontopolkuja viikon päästä alkavalle mökkilomallemme (!!! Jihaa !!!) Piipahdimme myös Nallen kotimetsässä, ja kamera lauloi hoosiannaa sekä muita kristillisiä virsiä :)

Kaverukset joutuivat pihalle pariksi tunniksi,
 ja asetelma oli ikkunasta katsottuna lähes aina sama.

Hienot uudet juhannuskorvat!
Nämä ovatkin niin isot korvat, että näiden kehittelyssä kestää oman aikansa ;)

Väistöliike!

Muumuussa on myös vähän dobermannia ;)

Ilmeikkäistä korvista saa monta hauskaa kuvaa!

Mamma löytyi piilosta!

Olen aina niin hurrrrjan kuvauksellinen!

Luumu päätti oikaista muurahaiskeon kautta.

Summer moments - everlasting memories. 

What fine midsummer ears!

Ja Luumu oli juhannuksen jälkeen näin väsynyt!