Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jirka Vierimaa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jirka Vierimaa. Näytä kaikki tekstit

perjantai 29. kesäkuuta 2012

Makeaa mahan täydeltä

Oi hitsi mikä viikko - hyvässä ja pahassa. Tai no onhan se hyvä että on töitä, mutta on ollut toooosi raskasta... ja Luumu on joutunut harjoittelemaan "yksin olemista" alakerrassa, kun mami pakertaa käännöksiä yläkerran työhuoneessa. No jotain positiivista tästäkin on seurannut; poitsu uskaltaa jo kiivetä raput ylös! Lisäksi Muumuli on tajunnut sänkyyn hyppäämisen riemun - aijai! Muitakin kasvukynnyksiä on tapahtunut, nimittäin kaikki kulmahampaat ovat vaihtuneet! En löytänyt niitä onneksi enää korvastani, vaan kaikki irtosivat vähemmän mystisesti. Viimeinen pirulainen kasvoi hetken samaan aikaan rautakulmurin kanssa, mutta ymmärsi onneksi lähteä omin päin. 

Vaikka kalenteri näytti vielä maanantaina hyyyyvin tyhjältä sekä töiden että koiratreffien osalta, kuinkas taas kävikään! Tiistai-iltana seuraksemme metsälenkille saapui Jaana sileäkarvaisen kettuterrierin Rollon kanssa, joka olikin sen verran tiukka setä, että lenkki Rollon osalta jäi vain puolikkaaksi. Uusi yritys saksanseisoja-neitosen Dumlen kanssa, ja tällä daamilla olikin niin paljon virtaa, ettei Luumu edes yrittänyt pysyä perässä :) Muutamia kuvia sain kuitenkin napattua!

Luumun ilmeestä näkee että vähän jännittää..
Dumle olikin kivempi leikkikaveri - kun sen perässä vaan pysyisi



Tässä hetken aseteltiin kaveruksia nätisti tähän,
mutta tällainen kuva siitä sitten loppujen lopuksi tuli.

Kesä-Muumuu <3
Aamulenkkiseuraksi saatiin Teresa ja Pipsa-tyttö. Pipsa on 2-vuotias terrieri-mix, jota Luumun innokkuus ja taklaustaktiikat vähän jännittivät. 

En ainakaan mene sieltä missä aita (tai risukasa) on matalin
Saatiin heidät sentään samaan kuvaan :)

Tässä kaverukset - ihan vähän vaan heitä tähän asettelimme ;)
(C) Teresa Pakola
Yhtään näitä muita leikkitreffejä väheksymättä nämä seuraavat olivat kyllä ne odotetuimmat. Tai Muumukka tuskin tiesi odottaa yhtään mitään, mutta kieltämättä Yume-vaavelista on kuultu niin paljon, ja nähty niin paljon kuvia, että odotukset olivat todella korkealla! Yume on Heidin 7-viikkoinen akita-tyttö, ja mikä tyttö meitä olikaan vastassa!!! Kuvistakaan ei olisi voinut odottaa näin pientä palleroa. Yumella on myös selkeä oma tahto, mikä teki tutustumisesta Luumuun hyvin helppoa :) Pelkäsin ensin että Luumu tulee tavalliseen tapaansa sata lasissa hartiatekniikalla suoraan päälle, mutta nyt pitää nostaa kyllä pennelille hattua (tai ruokakuppia) - Luumu oli kuin siniverinen herrasmies ikään, antoi tyttöselle tilaa ja osasi varoa. Ja jos tuttavuuden tekeminen alkoi Yumea ahdistaa, se kyllä kuultiin. Räyh. Ihanaa päästä seuraamaan tämän kaunokaisen kasvua!

(Yumeen tutustumisessa Hugolla oli suuri myötävaikutus - Luumun sydämessä on Hugon läsnäollessa tilaa vain yhdelle. IHANA HUGO <3)

Päivän päätähti Yume
Teemustakin löytyi se pehmeä puoli ;)
Ja Luumu näki vain Hugon (+ minut tietysti)
Missä olet ollut nämä viikot, oi elämäni Hugo?
Mulla on ollut sua niin kova ikävä!

Yume tyytyi seuraamaan kahden tomperin leikkejä kauempaa,
ja keksikin sitten ihan omia puuhasteluja
Yume tuntui Luumulle jäävän ratkaisemattomaksi arvoitukseksi,
ja äijä tyytyikin välillä seuraamaan  neitokaisen touhuja kauempaa
No mutta oi Hugo!
Saatiin heidät kaikki sentään samaan kuvaankin
Hugolle pallo on kova juttu, ja Luumu teki kaikkensa pallon saadakseen...
mutta kuinka kävikään..?

Luumu almost 5 months old

Painitaanko vielä vähän, jooko?




Tuntuu että korvat senkun jatkavat vaan kasvamistaan ;)
Söps!
Tuitui
Näiden yhteiskuvien saaminen oli kovan työn takana, koska Yume ei juuri Luumua kiinnostanut.
Tai jos vähän kiinnostikin, tytöllä oli paha sana sanottavanaan, ja Luumu päätti keskittyä Hugon kiusaamiseen.


Räyh!
Mahtava viikko, ja vielä mahtavampi tulossa. Hehkutuksista ja mehutuksista konkretiaan; auto suuntaa sunnuntai-aamuna Padasjoelle Päijänteen rannalle, jossa meitä odottaa luksusmökki kaksine saunoineen, omine rantoineen, grillipaikkoineen, huimine luontopolkuineen... ja Luumulle pakataan ehdottomasti pelastusliivit mukaan, sillä uimakoulu jatkuu joooka päivä ;) Lomalle lähtee myös Nalle (joka taatusti odottaa innolla koko viikkoa touhupetterin kanssa), ja haastetta meille hiukan luo kahden veijarin barf-ruoat. Luumun safkat sentään menevät suht pieneen tilaan, mutta Nalle syö yli kilon päivässä! Yritä siinä sitten pitää jauhelihaa jäässä... 

Luumu ja Nalle vilahtavat muuten Jirka Vierimaan Hihna & Ohitus -päivästä kuvaamassa videopätkässä. Videossa harjoittelen Luumun kanssa oikeaoppista leikkimistä. Ideana oli rauhoittuminen leikin välissä (tämä kaikki liittyi kontaktin ylläpitämiseen).

Lomatunnelmiin ja koulutusmuistoihin on hyvä lopettaa tältä erää, ja laitanpa vielä loppuun kuvan Luumusta minun veljenpoikaani tutustumassa. Vaikka Julius vasta opettelee kävelemään, ja vaikuttaisi itsestäänselvältä staffirakkauden kohteelta, Luumu antaa Jullen jo aika hyvin olla rauhassa. Tästä se lähtee, pienokaiset ovat yhdessä lapsia - taitavat painaakin saman verran! (Luumu on vaan hampaiden kehittymisessä hiukan edellä ;))

Kaksi nappisilmää

maanantai 11. kesäkuuta 2012

Vanhakin omistaja oppii...

Viime viikon loppupuolisko hurahtikin kaikennäköisissä koulutuksissa. Torstaiset palveluskoirien tottis-treenit olivat ihan eri maata kuin samaiset viikkoa aiemmin. Niin se vaan yhden ihmisen k-päisyys vaikuttaa koko porukan henkeen, ja tällä kertaa oli ihan mahtista - ei k-päitä, ja aiheenakin leikkiminen, motivointi ja kontakti - just ne meidän osaamisalueet ;) Treeni loppui vielä avustettuun luoksetuloon, enkä tiedä kumpi oli enemmän innoissaan, minä vai Luumu :DDDDDDD Taitava koira! Kiitos kuvista ja videoista kuuluu Hamtille!


Oltiin Hamtin kanssa ennen treenejä pikku-piknikillä Halisissa, ja Luumu poseerasi kauniisti ;)
Kuvanmuokkaukset kunniaan ;)
Palveluskoirien tottis-treeneistä muutama kuva.
Kenneyskäkarenssin takia kesken jäänyt leikkikoulu jatkui jälleen. Meillä jäi kaksi kertaa pois (yhteensä neljästä), ja koska suuri osa leikkikoululaisista oli sairastunut, ja koko leikkikoulu oli peruttu, pääsimme korvaamaan uupuneet kerrat :) Luumu löysi uusien joukosta vanhat kivat kamunsa - snautseri oli uusi tuttavuus!




Sekä palveluskoirien tottista että leikkikoulua on siis yksi kerta enää - tottis jää kesätauolle ja leikkikouluun Luumu on muutenkin liian vanha. Lauantaina olimme Jirka Vierimaan Hihna & Ohitus -koulutuspäivässä Ruissalossa, ja lähdin tähän viisituntiseen koulutukseen ihan niillä mielillä, et katsotaan mitä tuleman pitää. Ja näinhän me tehtiinkin - kun Luumu ei jaksanut keskittyä, me leikimme, kävimme metsässä, istuimme autossa jne. Mutta todella hyvin Luumu kyllä jaksoikin - ainakin häiriötä tuli sille päivälle hurrrjasti! Koulutuksessa ei niinkään ollut otsikon mukaista ohittamista (yhtään) - vaan päivän aikana harjoiteltiin kontaktia, seuraamista, luopumista ja näiden soveltamista arkielämässä. Jirka on hyvä esimerkki kouluttajasta, joka ottaa asiat kyllä tosissaan, mutta joka tekee työtään huumorilla. Ei sen koirankoulutuksen tarvitsekaan olla mitään hampaat irvessä -sahaamista! Sain hyviä vinkkejä leikkimiseen ja lelulla motivointiin ja olin jälleen Luumusta niin kovin ylpeä - poika jäi makaamaan paikoilleen, ja pystyin päästämään hihnastaki irti ilman pelkoa että olisi lähtenyt muita koirakoita morjenstamaan - rättilelu on sen ehdoton ykkönen! Voi sitä ylpeyttä ja riemua, Luumu oppii, ja minäkin siinä sivussa!

Ilma ei ollut ihan mitä parhain, ja Luumun olikin hyvä lepäillä välillä autossa :)
Iloiset koululaiset osallistuvat näköjään taas sama ilme -kisaan  ;)
Eilen käytiin tutustumassa Turun Kenttäkoirayhdistyksen tottistreeneihin, ja ihan hienot treenit olivatkin! Tuo sunnuntain aika sopii meille hyvin, ja tullaan varmaan jatkossa siellä käymäänkin. Näissä treeneissä kuten myös Hihna & Ohitus -treeneissä oli mukana myös Nalle, joka aloitti koirakoulutaipaleensa kertarykäyksellä :P 

Tässä tutustutaan vähän alueeseen. Luumulla häntä tikkusuorana ;)
(C) Jape Saari
Meidän päätehtävä on tässä vaiheessa leikkiä ja pitää kivaa!
(C) Jape Saari
Tässä Luumu harjoittelee paikkamakuuta. Look mommy, no hands!
(C) Jape Saari
Vasta valokuvista todella huomaa kuinka suuri Luumu jo on!
(C) Jape Saari
Ja taas leikitään! Meillä on kivaa yhdessä!!
(C) Jape Saari
Kentälle johtaa hyvin arveluttava silta,
mutta tuleepa treenattua tällaisellakin alustalla kävelemistä!
(C) Sinikka Saari
Vähän otti tuolla kenttäkoirien harkoissakin päähän yksi know-it-all -tyyppi; jos meille annetaan Luumun kanssa tehtäväksi harjoitella leikkien niitä asioita joita jo osaamme, en ole ihan hirveän kiinnostunut kuuntelemaan maratoniluentoa siitä, missä hihna kannattaa pitää kun harjoitellaan seuraamista "kato tällai" tai ylipäänsä siitä, että jos joskus haluan harrastaa metsälajeja, niin se kannattaa sitten aloittaa "kato näin". Oli pakko vaan lähteä siitä hiukan kauemmas, koska en pystynyt yhtään keskittymään Luumun kanssa leikkimiseen... Näitä ihmisiä näköjään maailmassa riittää - ja välillä kyrsii ihan kunnolla, kun ihmiset luulevat että ensimmäisen koiran omistajana olen varmaan just pudonnut puusta. Arrrghhh!!! Saa neuvoa, mutta ei tarvitse koko ajan. Kysyn kyllä jos joku asia askarruttaa. Huomaan myös että minun pitää ongelmassani katsoa myös vähän itseeni - vähän liian paljon siedän kaikenlaista, ennen kuin lopulta rrrräjähdän... ja yleensä se on Teemu joka näitä purkauksia saa sitten kotona kuunnella :/

No, menee taas paasaukseksi - anteeksi! Loppuun kuvia metsäretkiltämme Ruissalosta ja Maskun Rivieralta. Tässä pari videotakin, toisessa Luumu harjoittelee paikkamakuuta Maskun kauniissa maisemissa, ja toisessa Nalle menee kahlaamaan.


Majakka ja perävaunu vauhdissa taas, tällä kertaa Ruissalossa.
(C) Sinikka Saari
Löydettiin vihdoin Ruissalon lintutornille. Luumukin löysi lintutornilta punkin! Jaiks!
Oli kuulemma hyvät näköalat tornista, me ei siitä mitään tiedetä, kun jäätiin kalliolle ruikuttamaan...
(C) Sinikka Saari
Tässä ollaan Maskun hiekkakuopilla - mahtava reitti! Tosi hienot maisemat!

Luumua ei vielä veteen saa!
Luumu taas edustavana...
Me kiivettiin ison mäen päälle, josta oli hieno näkymä joka suuntaan.
Tällainen kuva meistä kuitenkin tuli - ei juuri näy mäen suuruutta eikä muutakaan ;)
Sydän!
Nalle kuuntelee mitä ihme ääniä mä päästelin :)