Eilen tuli vedettyä Vanton hallilla vuoden viimeiset treenit, ja vuoden viimeiset kaikenlaiset muutkin jutut ovat olleet tässä tapetilla... sillä olihan juuri vuoden viimeinen päivä! Toivottavasti jokainen on tyytyväinen kuluneeseen vuoteensa ja odottaa malttamattomana mitä tällä juuri alkaneella uudella vuodella on tarjottavanaan. Meillä on ollut ihan mahtava vuosi, ja kirjoitankin siitä oman postinsa vielä muiden päättyneiden vuosien tapaan.
Viimeisissä treeneissään Luu-Luu sai tehdä pienen neljän liikkeen kisatreenin. Ei siksi, että olisin erityisesti halunnut nähdä millaisissa kisakannattimissa sen touhu on, vaan ihan rehellisesti kun en keksinyt oikein muutakaan tekemistä. Meidän treenit ovat siinä mielessä käyneet vähän yksitoikkoisiksi, kun on nyt tullut tehtyä viime ajat aina samoja juttuja. Treenataan niitä ainaisia samoja juttuja ihan tarvelähtöisesti; mitä sitä esimerkiksi zetaa nyt jatkuvasti treenaamaan, kun ei siinä mitään ihme ongelmia ole. Kai sitä viksuinta on treenata niitä juttuja, joissa eniten on kehitettävää..? Sentään nämä "yksitoikkoiset" treenimme ovat tuottaneet hyvin tulosta, sillä ollaan taas saatu kasaan aikamoinen määrä oivalluksia ja sitä kautta kehitytty melko lailla. Kiertonoudossakin voi kohta puolin ruveta yhdistelemään paloja, ja seuraamisessakin olen kaivanut ne hanskat sieltä tiskin alta jälleen.
Hallille lähdössä, Kirppu vielä vaatetta vailla.
Luumu hienosti siellä odottaa.
Kummatkin suorittavat oma paikka -treeniä
Pistä sit tämä kenkä tähän sukkaan...
Se on hieno oma paikka!
Joulun pyhinä käytiin yhden kerran IHAN kahdestaan Luu-Luun kanssa.
Aika iloista poikaa siellä!
Taas menossa johonkin!
Luumun uudenvuoden aaton treenien kisapätkässä se sai tehdä zetan, luoksetulon, vanhan voittajan hyppynoudon ja tunnarin. Meillä ei ole kovin montaa ehjää liikettä, jotka olisivat siinä mallissa projektia, että niitä kehtaisi vielä ottaa mukaan kisatreeniin. Tunnarikin on siinä ja siinä, ja se tässä vireen puolesta sitten pissikin ja huolella. Muuten Luumu yllätti kyllä erityisesti tuon luoksarin kanssa. Se oli tosi nopea ja tarkka. Liukkaasta alustasta huolimatta Luumu pysähtyi niin nopeasti kuin massallaan pystyi! Hieno Luumu! En tiedä kannattaako tästä kisatreeninpätkästä merkitä tulevaisuuden varalle muistiin yhtään mitään (lähinnä koska se oli semmoinen ekstemporeesti kasaan kyhätty treeni ilman mitään purkamisia tai sen kummempia valmisteluja), muuta kuin että ihan hyvin kisatreenattu pikkukoiralta kuuden kuukauden kisatreenitauon jälkeen (! JOO ! Tarkistin treenimuistiosta...).
Nauratti tuossa videolla luoksarin jälkeen, kun videolta kuuluu miten Kirppu epäonnistui pidä-käskyn suorittamisessa. Tutti tippui! (Älkää nyt ihan vielä lastensuojeluun soittako, nää on ensimmäkseen vitsejä kuitenkin...)
Ensi, eli itse asiassa tämän vuoden treeneissä jatketaan projektien parissa, keskitytään useamman kuukauden ajan tekniikkaan, ja aletaan viritellä kisavalmiutta sitten toivottavasti kesän kynnyksellä. Seuruussa, kaukoissa ja tunnarissa viilataan pilkkua ja mahdollisesti muitakin välimerkkejä. Kiertonoudossa ja ruudussa hiotaan palasia.
Niin ja kiitos ja nöyrä kumarrus nyt jo kaikille viime postia kommentoineille! Tarkoitukseni ei ollut miksi luet tätä blogia -kysymyksellä herutella kohteliaisuuksia, mutta totta kai otan ne suurella rakkaudella vastaan :D Vastailen kommentteihin vielä paremmalla ajalla ja jonkun päivämääränkin varmaan voisin tuolle arvonnalle asettaa: maanantaihin 11. tammikuuta asti on aikaa käydä jättämässä kommentti ja osallistua näin Vau Mumun tuotepaketin arvontaan! Nyt kone kiinni ja alakertaan Aino-jäätelön sekä Game of Thronesin uusimman tuotantokauden jaksojen pariin! Ihanaa uutta vuotta vielä kaikille!
Luumu tietysti valppaana lahjojen paketoinnissa mukana.
Ompelin muutamaan pakettiin kauratyynyn lahjaksi. Toi harmaa möykky kuvan vasemmassa reunassa on mikäs muukaan kuin Luumun hartia.
Siinä ne! Vaihdettavalla tyynyliinalla vielä!
Leivoin myös saaristolaisleipää, paitsi tässä kuvassa se näyttää ihan vessapaperiin käärityltä... you know.
Jotain viksuja kuvausideoita taas. Ei menny ihan nappiin.
Jostain kumman syystä L on aina linssin edessä...
No juu hienosti katsottu kameraan.
Pikkuveljellä on paljon asiaa!
Luumu leipomassa torttuja joulutorttumestari-setänsä kanssa.
Tällä kertaa tuli myös pari snautseritorttua.
Paketointi jatkuu
En tosiaan ole tulossa ulos. Siellähän on pakkasta!
Ja vihdoin koitti kauan odotettu aatto!
Luumua ei tarvitse pakettien avaamisessa auttaa. Se tykkää siitä niin paljon, että on silmän välttäessä avaamassa myös kaikkien muidenkin paketit.
Tonttu, tontumpi ja pukki.
Luumu ihan jokainen lahja ei taida olla sulle!
Tollanen olkipukki välttämättä tunki kans samaan kuvaan.
Sekä aattona että päivänä pelattiin erät iKnowta.
Jos äitin sylissä vaan oli tilaa...
Uskaltauduttiin kokeilemaan myös Menolippua. Tällä kertaa kaikki junat pysyivät pelilaudalla. (On muuten hermoja raastava peli!)
Joululahjaksi saatua valoa
Tää on ihana!
Ettäkö kinkkua pitäisi vähän saada..?
Ihan. Koko. Ajan. Linssin. Edessä.
Tonttukirpun kanssa menossa joulupäivänä liinailemaan.
Tämä lahjapaketti tuli anopilta. Onpa komea :)
Uuden vuoden aaton juustotarjotin.
Uuden vuoden aaton linssilude
Just niin.
Uuden vuoden aaton ruokapöytä.
Tehtiin burgundinpataa, mut ei se tietenkään tässä näytä kovin ihmeelliseltä. Oli muuten ihanaa, ja meidän sarpanevakin pääsi harvinaislaatuisesti käyttöön.
Sain joululahjaksi kultaista lakritsia, jota testasimme uuden vuoden kunniaksi.
Luumu sopii Millan ja Kimmon kotona hyvin sisustukseen ;)
Pari räpsyä lenkiltä.
Linnavuori laskevan auringon valossa.
Tässä oli kans niin komeeta maisemaa, mut ei se tietty näissä kännyräpsyissä pääse oikeuksiinsa.
Vanhalinnan punainen lato
Luumulle kiinni ottaminen on myös mieluisaa, koska useimmiten siitäkin heruu palkkaa.
Meidän huudsit.
Sorry muuten tämä valtava kuvapläjäys. Olihan ne saatava seuraavan vuoden jaloista pois pyörimästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Riemuitsemme kommenteista. Jätähän omasi.