Mumun uusi kylpytakki

Ostin jo muutama viikko sitten Jättirätistä froteekangasta, kanttinauhaa ja tärkeimmän, eli Bad Pig -silityskuvan. Tarvikkeet lepäsivät nätissä pinossa ompelukoneen päällä, kunnes tajusin, että nyt se on tehtävä - Mumun kylpytakki - sillä nythän ne helteet ovat. Kuka tietää, millainen Suomen sää taas ensi viikolla on... Sain idean tähän veteen kastettavaan froteetakkiin jo viime vuonna Staffien harrastuspäiviltä, jossa ensimmäistä kertaa näin näitä kesätamineita. 

Kylpytakin olisi varmaan voinut toteuttaa yksinkertaisemmallakin tavalla, mutta päätin käyttää tähän samaa fleecetakin kaavaa, jota olen käyttänyt monesti aiemminkin. Näin tuolla sennenkoirien tokomestaruuskisoissa sveitsinkoirilla sellaisia froteetakkeja, jotka olivat vähän hevosten loimien mallisia, eli sellaisia mahasta auki olevia viittoja. Kuitenkin (EA-luennolta viisastuneena) minusta on tärkeää pitää nimenomaan koiran vatsa viilennettynä - sillä siellä vatsan puolella ja raajoissa kulkevat ne isot verisuonet, joita viilentämällä saa viilennettyä koko koiran helposti. Niinpä tähän Luumun kylpytakkiin tuli kaksinkertainen mahakappale, jonka toivon viilentävän pikkukoirua kaksinkertaisesti!

Tarkoitukseni oli napata näitä kuvia vähän työvaiheittain, sillee opetusmaisesti kaikille niille, joilla ompelukoneen ohjakset pysyvät kädessä edes sitä vertaa mitä minulla. (En todellakaan ole mikään ompelija, vaan kun jotain saan päähäni, sen myös teen.) Se on vaan kumma juttu, että kun jotain alkaa tuhtata, niin siinä se aika hurahtaa, ja hups - ei tullut oikein niitä kuviakaan napattua...

Ostin tätä kangasta tuplat liikaa...  

Taite tulee selän kohdalle. 

Possulle possun mallinen.
Jätin raajojen kohdalle enemmän kangasta kuin fleecetakissa.
Tuo possun nenäkohta on oikeasti se kaulan alle tuleva "rintakappale". 

Mahan alunen.
Tämän tein kaksinkertaiseksi, jotta viilentäisi paremmin (?) 

Sitten vaan levitetään talja ja kiinnitetään neliskanttinen kauluriosuus kiinni. 

Näin.

Olen oikeasti todella huonon kirjoittamaan mitään ohjeita. Tai kuvaamaan työtäni mitenkään seikkaperäisesti vaihe vaiheelta. Sillä kuten näette, tämä oli viimeinen vaihekuvani. Tadaa!!

Vähän niin kuin nyrkkeilykehään menossa..? 

No on pramia! 

Tässä näkyy tuo kankaan väri mielestäni paremmin.

Ja niin en sitten varmaan koskaan osta tuota kanttinauhaa enää! Oli sen verran työn ja tuskan takana tuo reunuksen tekeminen. Ompelin kanttinauhan kiinni ensin pienempään mahakappaleeseen, ja kyllä tavattoman monta kertaa sain kiskoa sitä irti ja kiinnittää uudelleen, kun niitä reikiä vaan ilmestyi jostain lisää ja lisää! Tuossa suuremmassa kappaleessa ymmärsin jo avata sen kanttinauhan sieltä takapuolelta, ja ompeleminen oli huomattavasti helpompaa. Ja kun mun täytyy sitten tavoitella sitä täydellisyyttä... Kun helpommallakin pääsisi! Kuulin kyllä jälkeenpäin, että kanttinauhaa on olemassa ilmeisesti leveämpääkin, jolloin ompeleminen olisi huomattavasti helpompaa... joten kanttinauha, saat ehkä revanssin!

Näillä helteillä Luumukin on ollut hiukan rauhallisempi, eikä olla tietenkään päivisin voitu tehdä oikein yhtään mitään. Tämä päivän tekemättömyys näkyykin iltaisin ahniinärsyttävänä lelujen tuomisena. Ja Mumelolla kestää jonkun aikaa ymmärtää, että se, ettemme halua leikkiä tuolla lelulla, tarkoittaa, ettemme halua leikkiä millään muullakaan lelulla. Yrittänyttä ei laiteta! 

Iltaisin on kuitekin onneksi ollut sen verran viileämpää, että ollaan päästy moneen otteeseen pulikoimaankin. Tiistaina oltiin Nallen kanssa Katariinanlaakson luontopolulla ja piipahdettiin Uittamon koirien uimarannalla. Heti seuraavana päivänä käytiin samaisella uimarannalla Sannan ja Netan kanssa. 

Koska me lähdetään? 

Törttö ja törtömpi 

(C) Sinikka Saari 

Ainakin Muumu poseeraa... Joku toinen keskittyy vaan näyttämään hölmöltä.

Yhdessä noudamme samaa lelua. 

Luumu haki välillä kaisloja, kun lelua ei kuulunut. 

Terrierillä ja noutajalla oli pikkaisen erilainen veteenmenotyyli.
Toinen meni maha edellä täysillä ja toinen arvokkaasti astellen.
Varmaan arvaatte kumman tyyli oli kumpi. 

Netta jätti lelujen noudon ystävällisesti Luumulle, mutta kerran tuli kunnon kilpauintitilannekin.
Ei varmaan tarvitse erikseen mainita että Nettahan sen vei ;)

Tällä uintireissulla Sanna joutui myös hyvästelemään pienen keltaisen damin. Heitettiin samaa aikaa sekä dami että styroksinpala (yksi noudettava kummallekin), ja Luumu lähtikin taas sata lasissa. Netta luovutti noutotehtävän yli-innokkaalle pikkupojalle, joka toikin sitten takaisin vain styroksin ja jätti damin ajelehtimaan kaislikkoon. Sinne se sitten jäikin. Hei hei dami. 

Nyt ollaan uitu niin paljon, että vaikka olen huuhdellut Luumun jokaisen uimareissun jälkeen, keskiviikkona piti ottaa jo shampoo käyttöön. Huuhtelin tänään myös korvat Otoclean-puhdistusaineella, koska vaikka niitä kuivataan ahkerasti aina uimisen jälkeen, Mumu on nyt päristellyt korviaan eilisillasta asti. Tuo Otoclean toimii meillä hyvin korvatulehduksen ehkäisijänä, ja toivotaan, ettei se tälläkään kertaa kehity tulehdukseen asti!

Eilinen päivä meni ompeluhommien ohella kivoissa hommissa. Kivat hommat ovat sellaisia, joista näkee heti jotain edistystä. Oltiin pihalla kivihommissa, joissa Luumukin oli ahkerana kottikärryn pyörän vartijana mukana. Tajusi kuitenkin hakeutua pihalla varjoon, kun alkoi liikaa helle ahdistaa. 

Saakohan näistä yhtään mansikkaa..? 

Salaatin voisin jo kyhätä kokoon, mutta ehkä maltan vielä ;) 

Näissä ainakin kestää vielä!

Ja vaikka kuinka olen yrittänyt saada unikoita aikaiseksi siemenestä,
pakko oli hakea kaupasta valmiita kukkia... 

Reipas pihatyöläinen haistelee varmaan sammakonjälkiä.
Niitä meillä on iltaisin pihalla seurueittain, ja joka kerta pitää säikähtää, kun se hyppää.
Luulisi, että siihenkin tottuisi jo. Sammakko hyppää. Get over it. 

Vihdoin meidän lähimetsää siivotaan!
Kohta päästään taas tutuille poluille :DDD