Muumumaista juhannusta!

Kannan oman korteni kekoon tässä juhannuspostausten tulvassa - tietenkin. Sillä meillä oli aivan mielettömän mahtava juhannus! Vietettiin se lähes kokonaan täällä kotona Vanhalinnassa, ja seuraksi saimme kenet muutkaan kuin mamman, Japen, Jimin ja Nallen! Yöttömän yön juhlaan mahtui meillä extremen puolellekin luokiteltavaa seikkailua, tikkakisoja muun muassa Vahdon tikkamestarin kanssa ja ylettömästi mässäilyä herrrkullisella kesäruoalla. Noin vaan muutamia puuhia mainitakseni. Mahtui siihen paljon muutakin. Katso itse!

Torstai-illalla käytiin pikaisesti Paraisilla,
ja Luumulla olikin ihmettelemistä yhden miehen kanootissa.
Kanootti sai osakseen niin raivokkaat haukut,
että joku olisi voinut luulla kyseessä olevan jotain oikeasti vaarallista! 

Kirjalansalmen sillalta.
Todella vastuuntuntoista pysähtyä kuvaamaan keskellä yötä, keskelle siltaa ;)

Juhannusaatto alkoi kumiveneen täytöllä.

Sitten lähdettiin Vanhaa Härkätietä pitkin kartanon taakse laskemaan vene vesille.
Yleensä Luumu ei saa olla tällä tiellä irti, mutta nyt oli poikkeus, kun oli niin hiljaista.
Yksi vieraan ihmisen ohitustilanne saatiin harjoitteluksi,
ja loistavastihan se meni reunassa käskyn alla! Vau Mumu! 

Vanhalinnan lampulit

Uimarit. Toinen innokas ja toinen vähän vähemmän. 

Retki kohti Aurajoen vastarantaa alkaa!
Mami sai onneksi uintiin vähän etumatkaa, Mumeloisella kamala kiire perään!
Odottelun äänistä päätellen meillä oli autolastillinen kiljuvia apinoita mukana! 

Mami joutui uimaan pätkän kahteen kertaan, kun eräät (!) tarvitsivat veneen joen ylittämiseksi.
Ihme touhua. Kesällä kuuluu uida! 

Muumu lempipuuhassaan.
Tässä ollaan muuten jo vastarannalla niemennokassa.

Meidän retkikohteemme ei ollutkaan saari, kuten ensin kuvittelimme, vaan niemennokka,
jonka takaa löytyi paljon niittyä ja muuta ihmeteltävää. 

Jape lähti tutkimaan joenhaaraa kumiveneellä. 

Kaikenlaista tutkittavaa sieltä löytyikin.
Ja kuvitelkaa, että TÄMÄ silta ei ollut sitten yhtään pelottava!
Kumma koira. 

Mamin pieni niittykimalainen siellä. 

Tämä kuva ei oikeastaan kuvatekstiä paljon kaipaa.
Kirjoitan silti.
Mamma! 

Turvallisesti takaisin kotipihalla!
Nalle toi tuliaisiksi Liedon lihakaupasta melkoiset luuköntsät,
 ja niiden natustelussa menikin koko juhannus.
 Hiukan kävivät koirut keskenään keskustelua siitä kumpi on kumman,
vai ovatko molemmat Nallen.

<3 <3 <3 <3
Lämmitettiin meidän savusauna ensimmäistä kertaa (!)
ja voi juhannus sentään.
Oli se aika mahtavaa.

Tällee sitä tepastellaan juhannusaattona omalla pihalla.
Miksi ei koskaan näyttelyssän näin? 

Heitä jo se tikka. Heitä se mulle! 

Meidän juhannuskokko löytyi tänä vuonna taivaalta. 

Mumu 1 v  4 kk
(C) Sinikka Saari

Jape ja Nalle nukkuivat ensimmäisen yön teltassa.Toisena yönä Nallen viereen telttailemaan pääsi mamma.
En tiedä olisinko itse uskaltanut American Horror Storyn jälkeen.
Tai tiedänpäs. En olisi.

Juhannuspäivänä jätettiin koirat kotiin ja mentiin käymään Paraisilla. 

Rohkeat kävivät myös uimassa leirintäalueen rannassa.
Vesi tuntui yhtä kylmältä kuin samassa paikassa toukokuun puolessa välissäkin. 

Ja juhannuspäivä jatkui jälleen Vanhalinnassa.
Mitä tässä tapahtuu? 

Juhannustonttu 

Pioni on yksi lempikukistani.
Jos Luumu saa joskus pikkusiskon, siitä voisi tulla Pioni! 

Raparperipiirasta ja asiaankuuluva Muumi-muki. 

Kohta tulis punasipulia melkoisesti.
Kuka jaksaa syödä näin paljon sipulia? 

Kesäkurpitsa 

Luumu sai juuri kiinnityksen Suomen Kansallisbalettiin. 

Pelaa tässä sitten, kun toisella on kamala pakkomielle mailoihin.
Kaikenlaisiin mailoihin. 

No Jape heitti sen lelun sinne kuuseen. 

Ja voi sitä riemua, kun se lelu sieltä saatiin alas! 

Juhannus päättyi Luumun sota-aikamuisteloihin.
Ei maar.
Mut eikö muuten korosta kauniisti tuo huivin väri noita meripihkan värisiä silmiä?

Superkiitos kuvista jälleen mammalle!