Loving Luumu: Vuokatti 2.0 Calm Down

Arki rysähti päälle kertaheitolla, kun tiistaiaamuna avasin jälleen koneen täällä kotimaisemissa. On tehty töitä, kiirehditty juoksevien asioiden perässä ja vähän keritty jo treenatakin. Piha on jälleen hylätyn näköinen ja edellyttää puutarhurointia voimakkaalla kädellä. Huooh. Voisko ne rikkaruohotkin edes joskus pitää lomaa (joo talvella sitten...). Tarkoitus oli yrittää saada Luumulle heinäkuulle muitakin EVL-kokeita, ja kalenteri oli mahdollisia koekandidaatteja pullollaan. En kuitenkaan ole tehnyt asian eteen mitään, joten tuo Auran Nuuskujen koe 19.7. jäänee meidän ensimmäiseksi ja viimeiseksi erikoisvoittajaksi vanhoilla säännöillä.

Koirien uimarannalla Katinkullassa

Aika huonoja vanhempia, kun eivät ottaneet lapselle vesileluja mukaan.

Palataan kuitenkin vielä Vuokatin kainuulaisen kauniisiin maisemiin hetkeksi ennen kesäloman jälkeisten ekojen treenien pikapurkua. En tosiaan kuvitellut löytäväni itsestäni tuommoista aktiivilomailijaa, mutta sellainenhan sitä tuli näköjään viime viikon oltua. Käytiin kaiken edellä mainitun lisäksi vielä tempaisemassa toinenkin kierros frisbeegolffia (jätin suosiolla rantareiät väliin!), ja testattiin myös Katinkullan kylpyläpuoli. Joskus 20-25 vuotta sitten olisin nauttinut sokkeloisesta altaiden, ihmisten, liukkaiden kävelysiltojen ja metelin yhdistelmästä, mutta nyt tuntuu että vähempikin olisi riittänyt. Positiivisena seikkana mainittakoon "lampimaisemaan" rakennettu savusauna ja palju. Ehdoton nega menee koko puljun kuudelle (!) suihkulle ja pienelle saunalle. Sanomattakin selvää, että kumpaankin sai jonottaa, kun kylpylä oli uimareita täynnänsä. Mur.

Vauhdilla ohi

Aikast komeat frisbeemaisemat

Jätskitauko lenkin lomassa

Katinkullan O'Learys-ravintolassa caesarsalaattia...

... ja seuraavana päivänä hampparia uinnin päätteeksi.

Sohvapelmuilua Mimmin kanssa

Älä sä pieni alota...

Selffie, eiku..

Koirien uimaranta oli kyllä kiva pikkuinen hiekkapohjainen kaistale, ja käytiin testaamassa se yhdessä Mimmi & Luna -kombon kanssa. Kysymys Luumulle: kuinka hullun saa entistä hullummaksi? No heittää sille lelun... Oli joo aikast maanista meininkiä välillä. Sen verran säät kohtelivat kylmästi, etten kertaakaan itse uskaltautunut järveen uimaan. Harmittaa, sillä järvessä uiminen on vaan niin paljon (kirjaimellisesti) siistimpää kuin meriveteen pulahtaminen. Luumu sen sijaan sai uida järvessä ihan kesken maanantain paluumatkankin. Pysähdyttiin Rautalammella Janoisessa karhussa syömään, ja viilennettiin karvakavereita viskelemällä keppejä järveen. Eikö se helle sitten pamahtanut juuri kahdeksan-yhdeksän tunnin matkustuspäivän iloksi...

Viimeisenä kokonaisena päivänä käytiin ajelemassa myös Vuokatinhovissa, jossa äijät testasivat rinneautoja. Lounastettiin Vuokatinhovin ravintolan seisovassa pöydässä, ja rohkaistaan ehdottomasti kaikkia Vuokatin kävijöitä syöpöttelemään siellä! Ihanan laadukasta kotiruokaa (meille sattui karjalanpaisti), tuoreet vastapaistetut leivät ja herkullinen salaattipöytä. Niin ja tietty jälkkärit kuuluivat hintaan.

Täällä kotona käytiin heti tiistaina treenaamassa Elinan kanssa, ja Luumulla oli ohjelmassa kaikkea kivaa. No paikalla istuminen nyt ei ollut mitenkään erityisen kivaa, ja itse asiassa siitä jouduttiin vähän keskustelemaankin. Pari kertaa kävi äijä pötkölleen auringonpaisteessa, ja mietinkin nyt tehotreenin vetämistä sekä kotona että kaikkialla muuallakin. En ole enää kuukauteen-pariin pitänyt namia vatsan alla, enkä toisaalta haluaisi palata siihenkään. Ehkä vaan yleistetään vielä sitä istumista joka puolella (ja että silloin kun istutaan, ei tosiaankaan mennä maahan), ja vaikeissa/kuumissa olosuhteissa voisin jättää jonkun targettilelun eteen näkyville. Kyllä se siitä. Onneksi paikkis muuttuu uusiin sääntöihin vähän.

Mahtava siideripullonnnoutaja

Luumun käsittelyn jälkeen

Luumukin joutui matkustamaan rannalta
takaisin hotelliin kuin koira konsanaan.
Voi pientä..

Toisessa setissä Luumu teki kokeenomaisen tunnarin merkin kautta 90 asteen kulmasta. Meinasi ensin rynniä merkin ohi > alusta, jolloin oli täydellinen. Ei tuhtannut yhtään ja oli muutenkin innokas ja nopea. Pitää ruveta vaan entistä enemmän sekottamaan Luumun pakkaa tunnarissa, jotta se ei tylsisty. Ollaan muutenkin näissä alkukesän koehuuruissa unohdettu kokonaan kaikenlaiset temppuradat, ja otetaan ne ehdottomasti takaisin ohjelmistoon heti heinäkuun kokeemme jälkeen.

Tunnarin lisäksi Luumu teki ohjatun (vasen arvottiin). Selkeästi olisi halunnut rynniä kapulalle ohi merkin, mutta riksrakspoks - niin se vain valitsi kuitenkin käydä merkin kautta. Hyvä homma! Ruudussa taasen hämääntyi merkistä noin metrin-parin päässä olleesta jalkapallomaalista, ja kiersi merkin väärää kautta ja pysähtyi huonosti. Otin takaisin, ja tehtiin hyvä ruutu. Itse sain palautetta venyvästä pysäytyskäskystä, minkä takia varmaan L pysähtyikin ensin takajalat takanauhan yli. Saatiin yhdellä käskyllä korjattua, mikä oli toisaalta sekin hyvä asia. Ja koska virtaa oli, seuruu oli kammottavaa. Tehokuuri siihen. Poikitti ja edisti, oli ihan kenossa koko koira. Heh. No, pikkujuttuja! Hyvä treeni!

Käytiin päivällä Raisiossa kävelemässä Lotan, Doran ja Ebban kanssa, ja tarkoitus oli sen jälkeen käydä tekemässä Vaisaaren kentällä kymmenen minuutin luoksari- ja kaukotreeni. Oli kuitenkin niin hitsin kuuma, että jätin treenin illaksi. No, nyt on se ilta, ja pitäisi raahautua lähipuistoon. Ei jotenkaan toi luoksari- ja kaukosuunnitelma houkuttele. Ihme juttu xP Huomenna Luumulla onkin treenit ja siihen perään hieronta. Se onnistui tulemaan parisen viikkoa sitten yläkerran raput kunnon kuperkeikalla alas, ja ihme kyllä selvisi siitä kuin supermies konsanaan. Pare kuitenkin tsekata paikat, vaikka mitään jumeja en ole huomannutkaan, etenkin kun meillä on nyt kesällä fyssarilta hiukan pidempi tauko. Ihanaa heinäkuuta hei kaikille!