Mätsäreissä koko rahan edestä

Aina on jonkun possun naama edessä ;) 

Kevät on todellakin täällä! Sen tietää vuokkojen kukinnasta, korvanjuuressa pörräävistä surriaisista ja tietysti Kupittaan kaivokentän mätsäreistä! Tarkoitus oli jo parisen viikkoa sitten osallistua Mooikoiran kanssa, mutta sokerista kun ollaan, jäätiin vesisateen yllättäminä viime tipassa kotinurkkiin hannailemaan. Viime keskiviikkona sää sen sijaan suosi, ja me sekä mitä ilmeisimmin koko muu Turku intouduttiin vähän mätsäilemään. Sakkia oli oikeasti ihan tositositosi paljon! Hyvä kun siellä kentällä mahtui kävelemään! Siinä nälkävuoden pituisessa ilmojonossa Kirputtimen kanssa seistessäni ehdin moneen kertaan harkita että pitäisikö sittenkin lähteä kotiin vielä kun pääsee. Tai jos kuitenkin ilmoitan vain Mooin. Tai no mitä hittoa, täällä asti kun ollaan, saa se Luumukin mennä. Eiku! 

Siinä sitä oli aikaa miettiä jonotellessa, Kirputti onneksi veteli hirsiä vaunuissaan. Kyllä sitä jotain masokismia on varmaan geeneissä, kun tuli loppujen lopuksi ilmoitettua karkeloihin sekä Muumiluu että Mooi. Paaaljon viksummat kaverit olivat tulleet paikan päälle treeniliiveissä ja mielessä "ihan oikeat treenit" ;) Ei maar, siitä huolimatta, että kahden pikakiiturin kanssa tällaisen koiramassan läpi kulkeminen tuntui lähinnä viiadoloroossalta, meillä oli ihan hauska ilta! Illaksi se nimittäin kääntyi, kun jälkikäteen kuulin ranskanbulldoggien järjestämään show'hun osallistuneen 180 koiraa! (!!!) Kyllä noita jonkun verran tuli Luumun kanssa aikanaan kierrettyä, mutta ei kyllä taatusti yhdessäkään mätsärissä ole ollut näin paljon osallistujia!

Mekin ollaan siellä Kirpun kanssa jossain!
Kuva: T. Hultman. 

You got a fast car. I want a ticket to anywhere. 

Perinteinen selffie Kirputtimen kanssa. Se ei vaan just halunnut näkyä kuvassa ;)
(On siis oppinut ojentamaan selkäänsä!)

Kiitos Anne seurasta ja näistä räpsyistä!

Pienten aikuisten luokassa oli rapiat 50 osallistujaa, joten siihen nähden oli kyllä melkoinen suoritus, että kummatkin koirat pääsivät punaisissa (M) ja sinisissä (L) jatkoon ja Mooi sijoittui vielä luokassaan neljänneksi! Siinä sai muutaman ympyrän kehässä pyörähtää! Uskomaton suoritus kyllä tuo sijoitus, sillä huvittavinta koko hommassa oli, että me ei oltu treenattu kehätouhuja Mooineidon kanssa juuri ollenkaan. "Juuri" siis, sillä kaikki treeni mitä näitä mätsäreitä varten tehtiin, oli pari ympyrää ja seisotusta ennen kehää. Mooille kehäkäyttäytyminen oli jotenkin todella luontevaa, sen oli helppo keskittyä itse asiaan, ja se oli jotenkin tosi... nätisti. Luumu taas... No se jaksoi keskittyä puuhaan ihan kohtalaisen hyvin, mutta loppua kohden oli yhä välinpitämättömämpi, ja tietysti siinä ratkaisevalla kierroksella sain tehdä ties mitä taikatemppuja, että olisin saanut sen pitämään nättiä ravia vakioksi muodostuneen nelivetovaihteen sijaan. 

Tää oli musta ihana kuva, joka löytyi tapahtuman kuvakansiosta!
Kuva: T. Hultman. 

Ja kuinka sattuikaan, Orville-papasta löytyi ihan samanlainen lennokas match show -kuva vuodelta 2008!
Kiitos kuvasta, Taru! 

Tässä vielä pönökuva palkintopallilta <3
Kuva: T. Hultman

Oli siis hyvä päätös osallistua (kummankin kanssa)! Ranteet auki -fiiliksen sijaan tuli jopa hiukan semmoinen olo, että täähän oli ihan kivaa! Kyllä me varmaan kaikista Herra Hedelmän moodswingeistä huolimatta oltaisiin näyttelyhommia jatkettu, ellei tietyissä privatepartseissa olisi silloin puolitoista vuotta sitten käynyt niks ja naks. Nää mätsärihommat on siis ihan ookoo, semmoista suht halpaa hupia. Toista se on kyllä noissa ihan oikeissa näyttelyissä, kun itsensä saa pulittaa ihan kipeäksi siitä riemusta, että saa omasta koirasta jonkun ihan randomin tyypin mielipiteen - joka vielä hyvässä lykyssä ja kaikella todennäköisyydellä poikkeaa suuresti sen seuraavan randomin tyypin mielipiteestä. Sanon tämän kaikella rakkaudella siis, sillä sitä vartenhan me ylipäänsä näihinkin mätsäreihin osallistuttiin, että Mooikoirahan on menossa noihin ihan oikeisiin näyttelyihin parin viikon päästä. Näyttelyiden näennäisen järjettömyyden ymmärtäen on vaan pakko myöntää, että jotain niissä on mikä viehättää. Onhan se sentään ainut koiraharrastuslaji, jossa voi pukeutua nätisti! Ja vielä jos sattuu "arvonnassa" lykästämään, sehän se vasta tuo oman lisänsä reissupäivään. Vaikka näyttelyt ihan kivoja onkin, kyllä parasta on se reissu, seura, mitä syödään ja missä muualla keritään päivän aikana piipahtaa. 

Salakuva keskittyvästä kaksikosta ;) 

No kyllä nyt on beisikkii Luumumeininkii! 

Se näyttelyistä. Viime viikon match show'n jälkeen Luumukin kerkesi jo piipahtaa Karkkilassa luonnetestissä! Oli hieno päivä, kerron siitä lisää myöhemmin kun saan videot leikattua ja kuvat purkitettua. FB-seuraajat tietävät jo tuloksen, vink vink --> sinne! Muuten täällä meno muistuttaa entistään. Pää ties kuinkamonentena jalkana rynnitään menosta toiseen. Ollaan keritty treenata, ollaan opeteltu ruokailemaan (Kirppu ja sen myötä kaksi innokasta biojäteroskista/lattiapesuria, you know who), ollaan suunniteltu kesäksi yläpihalle terdeä (!!JES!!) ja ollaan hiouduttu entistä enemmän yhdeksi perheeksi. Kesä saa tulla!

Mooi voitti kaikenlaista. Luumullakin on näön vuoksi luu siinä nokan edessä ;) 

Samana päivänä likka kävi myös silmätarkissa PetVetissä.
Ihan terveen paperit sai,
ja eläinlääkärikäynnin jälkeen shoppailtiin vähän Petolan puolella uusia tokovermeitä. 

Pahoittelut jo tässä kohtaa seuraavasta kännyräpsysekamelskasta! 

Kännykän uumenista löytyi vaikka mitä vanhoja kuvia!
Tässä pojat odottaa kotiinlähtöä Millan ja Kimmon luota. 

Luumu on sitä mieltä, ettei mulla kuitenkaan ole saumoja voittaa Monopolyssä.
(Taisin muuten voittaa, btw., poikkeuksellisesti!) 

Oliskohan toi britakakkupohja jo valmis..? 

Naapurikyyläyksen moninkertainen champpiooni! 

(Joo en tajunnut, että ihan näin vanhoja kuvia löytyisi ;)) 

Mahdollisesti helmikuun alusta... 

Lopputalven ensimmäisistä auringonsäteistä nautiskelemassa Muumuu. 

Ja muuten vaan elämästä ilon irti ottamassa Mooi. 

Mooi viihtyy kaikkien vieraidenkin sylkyssä <3 

Muumelolla on jotain asiaa: "Koska me mennään ulos??" 

Meidän uusvanha sohva! Ja ihanat sohvatyynyt. 

Taas on neljä koiraa melkein saman neliön sisällä. 

Muumeloa vissiin Kirputtimen yöheräämiset vähän väsyttää... 

Tyyppien uudet pannat! (Joo, nää tais täällä jo kertaalleen ollakin,. vähän eri kuvassa tosin.) 

Mooi kävi sohvan alta hakemassa sinne jumiin jääneen tomaattilelun, luovutti sen Luumulle, ja jäi itse jumiin!
Ei vitsi oli vähän hauska tilanne, vaikkei Mooista siinä vissiin mitään naurettavaa ollutkaan... 

Reppana! 

Selffie Muumiluun kanssa 

Luumun lempipuuhaa ihan vuodenajasta ja kelistä riippumatta, mutta erityisesti näin keväällä (kesällä, syksyllä ja talvella). Piehtarointi! 

Peltolenkillä just ennen sadekuuroa. 

On se kohtalaisen vauva välillä ;) 

Kuva on sattuvasti otettu Koiranpäivänä.
Jokaisella arvonsa tuntevalla rinsessalla pitää olla tyyny persauksen alla. 

Ja toisen kerran pellolla ennen sateita.  

Tämäkin Koiranpäivänä napattu.
Tommosen mukavan raekuuron pykäsi meille luontoäiti. 

Viime viikonloppuna Luumu vei Mooin uimaan. 

Mooi kävi siis ihan kokonaan talviturkin Aurajokeen viskaamassa.
(Ja taas mietin, mitähän meidän fyssari sanoisi...? Varmaan että vielä on liian kylmää!) 

Lenkkipossen kanssa komeita terasseja metsästämässä ;) 

Ja tänään, terassia suunnittelemassa. Kuumalla kivetyksellä on kiva grillata mahaa.