Päivä ompeluapulaisena

Meillä oli huippukiva viikonloppu, ja Luumu kartoitti taas uusia osaamisalueitaan (eri mainio telttavahti) sekä keräsi uusia faneja Suomen ruotsinkielisiltä alueilta. Siitä lisää myöhemmin, sillä kuvat ovat edelleen Piikkiössä odottamassa noutajaansa. Pikapostaus tähän maanantaipäivään kuitenkin Mumeloisen uudesta pestistä mamin pikku ompeluapulaisena. On se kyllä kumma juttu, miten tämä tahvo on aina kaikissa puuhissa mukana. Mukana, täydessä toiminnassa ja usein myös täysin tiellä. Kun kaivan ompeluvehkeet tai kutimet, se on sekunti, ja minulla on sylissäni 18 kiloa staffinpeppua. (Tai oikeastaan 18 ja puoli. Luumu kävi viime viikolla vaa'alla pitkästä aikaa, ja vakiintuneen näyttää tuo herran elopaino.)

Kudotaan yhdessä talveksi helmineulepalttoota
Kesäkuu 2013 

Pääsiskö vielä vähän lähemmäksi?
Kesäkuu 2013

Kesäkuu 2013 

Kaavoitellaan yhdessä
Heinäkuu 2013

Enhän mä mitenkään ole sun tiellä?
(Kumpi kysyy kummalta..?) 

Ja nää ylimääräiset saa tietenkin silputa tuhansiksi kappaleiksi? 

On tää rankkaa tää assarin homma. 

Muumu on piirtelyssäkin koko ajan mukana. 

Nämä kuvat eivät ole lavastettuja! 

Tässä Muumun kamu Netta,
jolle ylläolevasta vihreästä froteesta on syntymässä viilennystakki.
Kuvan (C) Sanna.

Ostin markkinoilta matonkuteita ja opettelin tekemään palkkapatukoita.
Kesäkuu 2013

Sain tähän puuhaan toisenkin apulaisen.
Kesäkuu 2013

Tulee ne aamukahvit juotua tälleenkin.
Kesäkuu 2013 

Mumelo mököttää, kun Napsu saa olla pöydällä.
Kesäkuu 2013

Näpsäköitä niistä tuli! 

Ohje muun muassa täällä.

Muuten, enää viikko jäljellä heinäkuuta, ja sitten on jo elokuu (yleensä...). Mihin tämä kesä on hävinnyt? Ei ehkä olisi kannattanut buukata ihan jokaista päivää täyteen kaikenlaista, koska silloin aika tuppaa näköjään valuvan sormien välistä. Loppuun vielä Luumun vinkki rentoutumiseen kesän kiireiden keskellä. Niin mitä varten sohvissa ne selkänojat taas olikaan..? No tietysti että pikku Muu voi ottaa paremman istuma-asennon...