Korvatulehdus pitkästä ilosta

Mökkireissumme jälkeen Luumu on tässä nyt pari päivää rohissut silloin tällöin. Tai aivastellut pikemminkin, kuin hevonen. Tiesin ettei se voi olla kennelyskää jälleen, ja ääni kuulosti kuulemma ihan nenäpunkilta. Tämäkin vielä... No aamulla sitten lääkäriin, ja ajattelin samalla kysäistä Luumun silmistä, jotka ovat nukkumisen jäljiltä vähän rähmäiset, ja korvasta, jota on nyt pari päivää rapsutellut. 

Loppujen lopuksi Luumun diagnoosi oli korvatulehdus, ei silmätulehdusta eikä nenäpunkkia. Nenäpunkin mahdollisuus oli kuulemma pieni, koska Luumu on saanut Stronghold-valmisteen niskaansa viimeksi kaksi viikkoa sitten. Luumulle annettiin nyt varmuuden vuoksi toinen Stronghold-annos niskaan, silmätippoja (Lomudal) pari-kolme kertaa päivässä parin viikon ajan, ja korvatulehdukseen korvatippoja sekä korvan puhdistusainetta kerran viikossa. Kaiken tämän oirekavalkadin taustalla on luultavasti viimeviikkoinen mökkireissu lukuisine uintikertoineen. Vaikka pyrin kuivaamaan nassukan korvat aina uinnin jälkeen, ei vaan ole auttanut. Nyt vaan anturat ristiin, että tulehduksesta päästäisiin yhdellä rykäisyllä, eikä ajauduttaisi mihinkään kierteeseen.

Mökkiloman jälkeen olen ollut taas hurjasti työllistetty, ja jotkin päivät Luumu onkin vähän kiipeillyt seinille ja tehnyt tikusta asiaa. Maanantai oli kuitenkin ihan jees päivä, kun Nani kävi täällä Vanhalinnassa kuvaamassa Luumun koirakavereita, ja vähän meitäkin ihan viimeiseksi. Kuvia odotellessa ;) Keskiviikko oli kuitenkin tämän viikon huippu, koska IRMELI ja VEETI tulivat kylään! Tai metsässä me oltiin koko ajan, ja (silloin paremmasta tietämättömänä) uimaankin pulahdettiin! 

Oijee, Irmeli tuli!

Aluksi Luumu antoi Irmelin tehdä työt ja oli itse vastaanottamassa lelua.

Pikku peppuset

Irmeli tykkäsi kovasti uimisesta

Luumukin innostui kun sen taas laittoi pari kertaa pakolla

Piti heittää kaksi lelua samaa aikaan, muuten kävi näin.

Kahden sortin kolmikko

Luumun edustavat heinäkuiset korvat

Paras osa taisi kuitenkin olla ne hervottomat hiekkakasat, joita löydettiin.

Ei olla ihan samasta muotista.

Ahh..

Just ja just mahdutaan vierekkäin juoksemaan tässä polulla.

Luumun tuttu pönötysasento.

Hitsi kun olikin kiva lenkki!

Meillä on tosiaan melkein tasan kuukauden päästä staffien erikoisnäyttely Ypäjällä, ja alkaa vähän paniikki iskeä. Luumu seisoo kyllä hyvin nätisti, mutta mulla ei ole hajuakaan, miten sen todellisuudessa pitäisi/kannattaisi seistä. Eniten pelkään jo nyt sitä juoksemisosaa, voitte varmaan arvata ettei nelivetokaan riitä tähän moottoriin, kun ympärillä on sadoittain (?) staffeja - siis kaikki kamuja! Ollaankin tänään illalla menossa ensimmäistä kertaa koirakoulu.netin näyttelykurssille. Ja ihan vaan koska haluan itse tietää enemmän ja jos se edes vähän auttaisi hermoihini. Minua onkin hyssytelty, että pentuluokassa saa anteeksi kaikenlaista, ja että eihän se ole niin vakavaa. No ei se ole meidän ykkösjuttu todellakaan se näyttelykehissä poseeraaminen (toki mistä sitä tietää mihin sitä kaikkeen loppujen lopuksi ryhtyy), ja onneksi me ollaan vielä pentujen vauvaluokassa, eli 5 - 7-kuisissa. Ja olemme menossa myös ennen erkkaria mahdollisimman moneen mätsäriin harjoittelemaan häiriötä ja nätisti olemista. Turussakin taitaa olla ennen elokuun 11. päivää neljä Match Show'ta. No, paniikki myöhemmäksi, ja tässä muutama kuva, jotka löysin Luumun omasta albumista.

Kesäkuun puolivälissä Lemmikkiasemalla käymässä.
Pahvinen russeli oli pelottava!

21.6.2012 Mami koska sä lopetat työt?

Löysin kaapin uumenista kaikenlaista kivaa.
Luumu oli ilmeestä päätellen ihan yhtä innoissaan.

Tätä aloin kutoa jo niihin aikoihin kun Luumu oli vain ajatus kasvattajan mielessä.
Tuskinpa mahtuu enää ensi talvena - kun sitä oikeasti tarvittaisiin...

Tässä herran ihka uusi näyttelysetti. Tilattu AE Collarsilta.
Yksin oli vähän vaikeaa saada koiraa sekä seisomaan että mahtumaan valokuvaan...